Psykofyysinen fysioterapeutti osana syömishäiriöisen kuntoutusta

Syömishäiriöt ovat yleisimmin teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla naisilla esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen (Käypä hoito -suositus 2014). Syöminen tai syömättömyys on oire, joka on keino hakea ratkaisua psyykkiseen pahaan oloon tai turvattomalta tuntuvaan elämäntilanteeseen (Syömishäiriöliitto n.d.). Mielenterveysongelmien yhteiskunnalle aiheuttamat lisäkustannukset ovat jyrkässä nousussa, ja niistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet viime vuosina erityisesti nuorilla (Kela 2020). 

Kuva 1. Psykofyysinen fysioterapeutti tarjoaa elämäntapaohjausta liittyen uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan. (Kuva: Karim Halme)

Psykofyysinen fysioterapia 

Psykofyysisen fysioterapian tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen (Tyyskä 2020). Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan käyttää monenlaisten asiakasryhmien kanssa, kuten esimerkiksi mielenterveyteen liittyvien ja erilaisten stressiperäisten ongelmien hoidossa. (Härkönen et al. 2016.) 

Psykofyysistä fysioterapiaa on pitkään käytetty syömishäiriöitä sairastavien hoitojaksoissa. Psykofyysisessä fysioterapiassa korostuu ymmärrys siitä, että kehon tuntemukset vaikuttavat mieleen, mutta myös tunteet ja ajatukset heijastuvat liikkumiseen ja kokemukseen omasta kehosta. (Suomen psykofyysisen fysioterapian yhdistys.) Psykofyysisessä fysioterapiassa on keskiössä terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutuksen laatu sekä asiakkaan kokemuksellinen oppiminen (Härkönen et al. 2016). 

Kuva 2. Syömishäiriöisellä on yleensä vaikeuksia sietää omaan kehoon kohdistuvia tuntemuksia. (Kuva: Karim Halme)

Psykofyysisen fysioterapeutin rooli 

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä haastateltiin kahta psykiatrista sairaanhoitajaa ja kahta psykofyysistä fysioterapeuttia. Opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kanssa. Tarkoituksena oli selvittää, miksi syömishäiriötä sairastavan henkilön kannattaisi hakeutua psykofyysiseen fysioterapiaan ja mitä hyötyä psykofyysisen fysioterapeutin ammattitaidosta on sairauden hoidossa. Opinnäytetyöllä pyrittiin lisäämään myös tietoisuutta psykofyysisestä fysioterapiasta ja sen hyödyntämisestä syömishäiriöisten kuntoutuksessa. 

Haastatteluissa kävi ilmi, että psykofyysinen fysioterapeutti yhdessä syömishäiriöisen asiakkaan kanssa pohtii yksilöllisesti sopivia keinoja ahdistuksen hallintaan, rentoutumiseen ja kehonkuvan normalisoimiseen. Tietämys mielenterveyssairauksien luonteesta on tärkeää ja fysioterapeutin suhtautuminen asiakasta kohtaan tulisi olla ymmärtäväinen, mutta itse sairautta kohtaan pitäisi olla napakka. Terapiaa rakennetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa huomioiden hänen voimavaransa. Luottamuksellisen asiakassuhteen rakentamisessa haastateltavat nostivat esiin tasavertaisen vuorovaikutuksen sekä ymmärryksen merkityksen. 

Kuva 3. Harjoitellut keinot pyritään siirtämään asiakkaan arkeen (Kuva: Karim Halme)

Psykofyysinen fysioterapeutti pystyy antamaan elämäntapaohjausta liittyen uneen, ravitsemukseen ja liikuntaan syömishäiriön tyypilliset piirteet huomioiden. Kaiken kaikkiaan työskentely syömishäiriöisen kanssa vaatii fysioterapeutilta itseltään paljon itsetuntemusta. Kuntoutuksessa tavoitteet määräytyvät aina yksilöllisesti asiakkaan valmiuksien, voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan. Lähtökohtana terapian onnistumiselle ovat asiakkaan oma oivallus ja oppiminen.  (Tyyskä 2020.) 

Kirjoittajat

Karim Halme ja Sini Harju ovat fysioterapeuttiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannan kampukselta. He tekivät opinnäytetyön aiheesta psykofyysisen fysioterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen syömishäiriöisten kuntoutuksessa ja tämä artikkeli pohjautuu kyseiseen opinnäytetyöhön. 

Sari Liikka toimi opinnäytetyön ohjaajana ja työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapiayksikön osaamispäällikkönä. 

Lähteet

Halme, K. & Harju, S. 2020. Psykofyysisen fysioterapeutin ammattitaidon hyödyntäminen syömishäiriöisten kuntoutuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Fysioterapeuttikoulutus. [Viitattu 20.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101921418 

Härkönen, U., Muhonen, M., Matinheikki-Kokko, K. & Sipari, S. 2016. Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona – Kuntoutuksen vaikutukset ja hyödyt asiakas- ja ammattilaiskokemusten sekä kirjallisuuskatsauksen valossa. Kelan tutkimus. Työpapereita 97. [Viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/164282/Tyopapereita97.pdf?sequence=1 

Kela.fi. 2020. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä. [Viitattu 16.10.2020]. Saatavissa: https://www.kela.fi/-/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-jyrkkana  

Käypä hoito. 2014. Suositukset. Syömishäiriöt. [Viitattu 10.4.2019]. Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50101#NaN  

Suomen Fysioterapeutit. Fysioterapia. Tietoa fysioterapiasta. Fysioterapian erikoisalat. [Viitattu 8.4.2019]. Saatavissa: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/fysioterapian-erikoisalat/ 

Syömishäiriöliitto. n.d. Perustietoa syömishäiriöstä. [Viitattu 9.4.2019]. Saatavissa: https://syomishairioliitto.fi/wp-content/uploads/Vanha-esite_Perustietoa-syömishäiriöstä.pdf 

Tyyskä, E. 2020. Psykofyysisen fysioterapian käsite -luentosarja. 22.1.2020. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenrannan yksikkö. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.