Puolisoneuvola on syksyllä 2021 Etelä-Karjalassa käyttöön otettu toimintamalli, jonka myötä pyritään varmistamaan etenkin ensimmäistä lastaan odottavien perheiden isien/puolisoiden riittävän hyvä vanhemmuus, osallisuus neuvolapalveluissa sekä heidän hyvinvointinsa ja terveytensä edistäminen (Olkkonen 2021). Mukana kehitystyössä on ollut hanketyöntekijän lisäksi terveydenhoitajia, neuvolan esimies ja lääkäri, perhepalveluiden ylilääkäri, aikuissosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiantuntijoita ja kokemusasiantuntijaisä.
Puolisoneuvolan sisältö ja toteutus
Käynnin tavoitteena on huomioida puoliso kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Sen sisällölle on luotu rakenne, jota terveydenhoitaja voi soveltaa senhetkiseen tarpeeseen ja tilanteeseen. Käynnillä keskustellaan esimerkiksi odotusajan kokemuksista ja valmistautumisesta muuttuvaan elämäntilanteeseen sekä voidaan tehdä tarvittavia mittauksia: verenpaine, paino, häkämittaus tupakoiville, mielialakysely EPDS tai tupakointialtistuskysely AHTUP. Tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin.
Puolisoneuvolakäyntiä tarjotaan kaikille kohderyhmään kuuluville. Mikäli isä/puoliso ei koe tarvetta käynnille, hänet ohjataan tekemään Omaolo.fi -palvelun sähköinen terveyskysely. Terveyskyselyn voi lähettää hyvinvointivalmentajalle, jonka vastaanotolle pääsee halutessaan. Sähköisen terveyskyselyn tarkoitus on kuitenkin lähinnä herätellä puolisoa tarkastelemaan omia terveysvalintojaan ja kannustaa tarvittaviin elämäntapamuutoksiin.
Asiakkaiden kokemuksia
Iseille/puolisoille suunnatun kyselyn tulosten mukaan (Olkkonen 2021) ilmenee tarvetta huomioida puolisoa paremmin neuvolakäyntien yhteydessä. Keskeisiksi tärkeiksi keskustelunaiheiksi koettiin lapsen hoitoon, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvät asiat, vanhemmuus, raskaus ja synnytys, parisuhde- ja perheasiat sekä puolison hyvinvointi ja tunteiden huomioiminen. Neljäsosa isistä kokee vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen liittyvät taitonsa puutteellisiksi sekä neljäsosalla on ongelmia kiintymyssuhteissa. (Olkkonen 2021.) Myös neuvolan henkilökunnan palaute oli hyvää ja he kokivat, että puolisoneuvola vastaa osaltaan asiakkaiden toiveeseen ja tarpeeseen.
Puolison rooli yhteiskunnassa on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana tasa-arvoisempaan suuntaan, ja päävastuu ei ole stereotyyppisesti lapsen äidillä kuten ennen. Puolisoiden tasa-arvoisempaa roolia tukee myös uusi perhevapaauudistus. Siinä pyritään ottamaan huomioon kaikki tilanteet, myös monimuotoiset perheet ja yrittäjyyden eri muodot.
Uudistuksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo myös työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. (Kela 2022.) Hallitusohjelman mukaan kummallakin vanhemmalla pitää jatkossa olla yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden pitää sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso (STM 2022.)
LAB-ammattikorkeakoulussa kehittämistehtävänä laadittu puolisoneuvolamalli tulee liitettäväksi LABin terveydenhoitajakoulutukseen Lasta odottavan ja lapsiperheiden terveydenhoitotyö -opintojakson uudistettuun sisältöön.
Kirjoittajat
Eveliina Järvenpää on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva terveydenhoitajaopiskelija.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Olkkonen, L.2021. Puolisoneuvola. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/puolisoneuvola
Kela. 2022. Perhevapaauudistus. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://www.kela.fi/perhevapaauudistus
selte4200. 2021. Fatherhood, baby, love. Pixabay. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/photos/fatherhood-baby-love-sleep-father-6530651
skalekar1992. 2018. People, man, adult, hands, child. Pixabay. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/photos/people-man-adult-hands-child-3120717/
STM. 2022. Perhevapaauudistus. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://stm.fi/perhevapaauudistus
THL. 2022. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-
