Puukko, bougie ja kutosen putki

Vaikea ilmatie on yksi henkeä uhkaavista tilanteista, joita tavataan leikkaussalissa, päivystyksessä ja teho-osastolla. Se on estettävissä oleva kuolinsyy.

Ilmatien hallinta on keskeinen toimenpide turvallisen anestesian toteuttamiseksi. Tutkimusten mukaan 6,2 % intubaatioista on vaikeita. Vaikea intubaatio ja vaikea ventilaatio ilmenee 1,5 % tapauksista, mahdoton intubaatio ja vaikea ventilaatio 0,3 % tapauksista ja mahdottomuus toteuttaa kumpaakaan 0,07 % tapauksista. (Hubert ym. 2014.)  

Tilanteessa on aikaa toimia vain rajallisesti. Ilmatien nopea arvioiminen diagnoosin saamiseksi sekä oikeiden toimintojen samanaikainen toteuttaminen voi olla erittäin haastavaa. Uhattuna olevan ilmatien tunnistaminen, tarkoituksenmukainen ja oikein ajoitettu ilmatien turvaaminen sekä happeutumisen ylläpitäminen ovat ilmatien hallinnan avaintekijöitä (Raveendra ym. 2020). 

Kuva1. Intubaatiovälineitä. (Kuva: Tessa Jokipuro) 

Toimintakortit työskentelyn tukena 

Anestesialääkärin kanssa yhteistyössä kehitetty toimintakortti tulee Päijät-Hämeen keskussairaalan leikkausosastolla olevaan vaikean ilmatien kärryyn. Kortissa esitetään selkeä ja yksinkertainen tapa toimia yllättävän vaikean ilmatien varalta.  

Protokollan mukaisesti ilmatie yritetään ensisijaisesti turvata intubaatioputken tai laryngeaalimaskin avulla. Viimeisenä vaihtoehtona on kirurginen hätäilmatie, mikäli ventiloiminen ja potilaan herättäminen eivät onnistu. Hätätoimenpidettä varten tarvittavat välineet ovat numero 10 terä, bougie ja kuffillinen intubaatioputki kokoa 6.0 (McNiven ym. 2018).  

Valmiita varustepakkauksia on olemassa. Tavanomaista tekniikkaa, jossa putki viedään veitsellä tehtävästä avauksesta suoraan henkitorveen, suositellaan käytettäväksi, mikäli tekijällä ei ole aikaisempaa kokemusta tietyn kaupallisen varustepakkauksen käyttämisestä (Jokela & Handolin 2020). Päijät-Hämeen keskussairaalan leikkausosastolla ei ole käytössä valmiita varustepakkauksia.

Simulaatio avuksi harjoitteluun

Jotta hätätilannetta varten tehty suunnitelma voi toimia, sen tulisi olla tiimin kaikkien jäsenten tiedossa ja sitä pitäisi harjoitella säännöllisesti. Harjoittelu harvinaisia tilanteita varten voidaan toteuttaa simulaatioharjoitteluna. Simulaatioharjoittelu antaa mahdollisuuden kehittyä myös ei-teknisissä taidoissa kuten johtaminen, tiimityö, kommunikaatio ja yhteinen ymmärrys rooleista. (Frerk ym. 2015.)

Päijät-Hämeen keskussairaalassa simulaatiot nähdään vahvasti tulevaisuuteen kuuluvana tapana oppia.  Uusia simulaatio-ohjaajia koulutetaan, ja simulaatiot on tarkoitus ottaa säännölliseksi koulutustyökaluksi. 

Kirjoittajat

Heli Joki ja Marjaana Salo työskentelevät anestesiahoitajina Päijät-Hämeen keskussairaalan leikkausosastolla ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.  

Outi Niskanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa. 

Lähteet 

Frerk, C., Mitchell, V. S., McNarry, A. F., Mendonca, C., Bhagrath, R., Patel, A., O’Sullivan, E. P., Woodall, N. M. & Ahmad, I. 2015. Difficult Airway Society 2015 guidelines for management of unanticipated difficult intubation in adults. British Journal of Anaesthesia. Viitattu 23.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1093/bja/aev371

Hubert, V., Duwat, A., Deransy, R., Mahjoub, Y., & Dupont, H. 2014. Effect of Simulation Training on Compliance with Difficult Airway Management Algorithms, Technical Ability, and Skills Retention for Emergency Cricothyrotomy. ASA Publications. Anesthesiology.Viitattu 25.3.2023. Saatavissahttps://doi.org/10.1097/ALN.0000000000000138

Jokela, M. & Handolin, L. 2020. Traumapotilaan ilmatien ja hengityksen turvaamiseksi tehtävät kirurgiset hätätoimenpiteet. Duodecim. 136(3):291–7. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15381

McNiven, N.D., Pracy, J.P., McGrath, B.A. & Robson, A.K. 2018. The Role of Scalpel‐bougie Cricothyroidotomy in Managing Emergency Front of Neck Airway Access. A Review and Technical Update for ENT Surgeons. Clinical otolaryngology. Jun;43(3):791–794. Viitattu 28.3.2023.  Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29656528/

Raveendra U., Gupta, A., Biswas, S., Gupta, N. 2020 Coping with airway emergencies: Get, Set, Go! Indian Journal of Anaesthesia. Aug; 64(Suppl 3): S168–S174. Viitattu 27.3.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7641048/