Puun kamppailu bakteereja vastaan

Viimeaikaisissa tutkimuksissa (mm. Seppä 2020 ja Vainio-Kaila 2017) on havaittu, että puulla on antibakteerinen eli bakteereita tuhoava tai niiden lisääntymistä estävä vaikutus. Erityisesti mäntypuulla on tämä ominaisuus. Puun käsittely kuitenkin huonontaa puun hyviä, antibakteerisia ominaisuuksia.

Puun antibakteeriselle vaikutukselle on yritetty löytää selitystä. Puun uuteaineista, ligniinistä ja puun VOC-yhdisteistä on kaikista tutkittaessa erikseen löytynyt antibakteerisia ominaisuuksia, mutta mikään ei niistä ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään koko vaikutusta (Partanen 2018).

Hyvät ja pahat bakteerit

Bakteerit ovat pieniä, yksisoluisia eliöitä, joita on kaikkialla. Ne lisääntyvät nopeasti jakautumalla ja ovat hyvin sopeutumiskykyisiä. Kosketamme päivittäin kymmeniä tai satoja pintoja, joilla jokaisella pinnalla on erilainen bakteerikanta ja erilainen määrä bakteereita. Bakteereista suuri osa on ihmiselle ja elämän kiertokululle hyödyllisiä, mutta on myös satoja bakteereita, jotka aiheuttavat ihmiselle erilaisia sairauksia ja tauteja. (Vuento 2020)

Sinisävyinen suurennos bakteereista
Kuva 1. Bakteereita on kaikkialla. Niissä on sekä hyviksiä että pahiksia. (Socha 2018)

Bakteerisairauksia hoidetaan usein antibiotein mutta bakteerien mukautumiskykyisyyden takia monet bakteerit ovat kehittyneet vastustuskykykyisiksi antibioteille. Euroopassa noin 33 000 ihmistä vuodessa kuolee infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa. (THL 2021)

Pinnoitus huonontaa antibakteerisuutta

Puuta voidaan pitää terveyttä ja elpymistä tukevana materiaalina, vaikka vielä ei tarkalleen tiedetä, mihin puun myönteiset vaikutukset perustuvat. Puun vaikutusta rakennusmateriaalina ihmisiin on tutkittu mm. Norjassa, Itävallassa, Japanissa ja Kanadassa. (Puuinfo 2021)

Puuta käsitellään eri tavoin puun mekaanisten tai kemiallisten ominaisuuksien parantamiseksi, puun pinnan ulkonäön muuttamiseksi, puhdistettavuuden vuoksi ja/tai puun suojaamiseksi lahoa, paloa ja hyönteisiä vastaan. Käsitellessä puun ominaisuudet muuttuvat ja niin muuttuvat myös antibakteeriset ominaisuudet. Aihetta käsittelevissä tutkimuksissa puun pinnoitteilla vaikuttaisi olevan erittäin negatiivinen vaikutus puun bakteereita tuhoavaan vaikutukseen. Pinnoitteita on kuitenkin testattu vielä erittäin vähän.

Useimmiten puu tarvitsee pinnoitteen, jotta se soveltuu käytettäväksi pintarakenteissa. Jos kuitenkin haluamme säilyttää puun antibakteerisen ominaisuuden, jolla voidaan pelastaa tuhansia henkiä, tarvitsemme lisää tutkimusta ja tuotekehitystä sopivien pinnoitteiden kehittämiseksi. Puun kamppailu bakteereja vastaan on vasta alussa.

Kirjoittajat

Jani Hägg on LAB ammattikorkeakoulussa opiskeleva puutekniikan toisen vuoden opiskelija, joka on kiinnostunut puun vaikutuksista ihmisten kokonaisvaltaiseen terveyteen.

Jari Suominen toimii puutekniikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä Lahdessa.

Lähteet

Partanen, P. 2018. Mänty on sairaalabakteerin kauhu. TEK. Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://lehti.tek.fi/tekniikka/manty-sairaalabakteerin-kauhu

Puuinfo. 2021. Puupintojen terveysvaikutukset sisätiloissa -tutkimustuloksia. Viitattu 5.5.2022. Saatavissa https://puuinfo.fi/puutieto/puun-sisailmavaikutukset/puupintojen-terveysvaikutukset-sisatiloissa-tutkimustuloksia/

Seppä,J. 2020. Bakteerien elinkykyisyys sisätilojen pinnalla. Pro gradu. Itä-Suomen yliopisto, ympäristö- ja biotieteiden laitos. viitattu 22.3.2022. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23355/urn_nbn_fi_uef-20201214.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Socha, A. 2018. Bakteerit Lääketieteellinen Biologia Terveyttä. Pixabay. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-3662695/

THL. 2021. Antibioottiresistenssi. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/antibioottiresistenssi

Vainio-Kaila, T. 2017. Antibacterial properties of Scots pine and Norway spruce. Väitöskirja. Aalto yliopisto, Biotuotteiden ja biotekniikan laitos. Helsinki. Viitattu 11.5.2022. Saatavissa  https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/28650

Vuento, R. 2020. Infektioiden aiheuttajat: loiset, bakteerit, arkit, sienet, alkueläimet. virukset ja prionit. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00562