Mentorointi hyvinvoinnin lähteenä – Tikissä työelämään

Mentorointi on yhteistyösuhde, joka pohjautuu mentoroitavan eli aktorin ja mentorin väliseen avoimeen ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Mentorointia voidaan luonnehtia tavoitteeseen tähtäävänä oppimisprosessina. (Kanniainen ym. 2017.) Onnistuneen mentorointiprosessin tärkeimpinä tekijöinä Luhanka-Aalto (2017) korostaa viestintää, vuorovaikutusta sekä vastuunjakamista.

Kuva 1. Mentorointi pohjautuu vuorovaikutukseen. (Suhorucov 2020)

Työelämä on jo pitkään hyödyntänyt mentorointia etenkin johtajien ja asiantuntijoiden oppimisen, urakehityksen sekä perehdytyksen tukemiseen. Opiskelijoille mentorointi puolestaan tarjoaa näkemyksiä urasuunnitteluun, tulevaisuuden näkymiin sekä työnhakuun. (Kanniainen ym. 2017.)

Mentoroinnin edistämistä hankkeen keinoin

Tikissä työelämään -hanke (LAB 2020) pyrki edistämään korkeakouluyhteisöjen hyvinvointia uusien toimintamallien avulla. Linkki hankkeen sivuille on tässä.

Hanketta rahoitti OKM, ja sen toteuttajina toimivat yhteistyössä LAB ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut. Hankkeen yhtenä alatavoitteena oli kehittää opiskelijoille Arjen hyvinvointimentori -toimintamalli. Toimintamalli syntyi yhdessä opiskelijoiden kanssa kevään 2020 aikana (Kangas 2020). Malliin pohjautuva opintojakso pilotoitiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2021. Opintojakso koostui teoriasta sekä käytännön mentorointiharjoitteista. Opintojakson tavoite oli syventää vertaismentorointiosaamista opiskelijoiden keskuudessa.

Opintojakson toteuttamisen lisäksi hankkeen yhtenä alatavoitteena oli lisätä tietämystä vertaismentoroinnista ja sen mahdollisuuksista opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa. Yhdeksi viestintämuodoksi valikoitui podcast. Podcast suunniteltiin ja toteutettiin liiketalouden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden toimesta osana projektinhallinnan opintoja. Podcasteja nauhoitettiin kaksi. Ensimmäinen tuotettiin opettajan näkökulmasta (LAB 2022a) ja toinen Arjen hyvinvointimentorikoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden näkökulmasta (LAB 2022b).

Kuva 2. Podcastin tuottaminen studiossa. (Ehlers 2018)

Ajattelun ajattelua kehittämässä

Molemmissa podcasteissa korostettiin mentoroinnin tärkeyttä oppimisen ja vuorovaikutuksen välineenä. Tärkeänä asiana nähtiin se, ettei mentori opeta aktoria ajattelemaan samalla tavalla, vaan kyseessä on tasavertainen suhde. Mentorointi nähtiin purkukeinona erilaisille tunteille, minkä avulla on mahdollista lisätä hyvinvointia jakamalla niin positiiviset kuin negatiivisetkin tunteet. Mentoroinnin oppimisprosessissa matkaa pidettiin tärkeämpänä kuin päämäärä.

Linkki opettajien mentorointiteemaiseen podcastiin (LAB 2022a). Linkki Arjen hyvinvointimentorikoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden podcastiin (LAB 2022b).

Keskusteluissa nousi esille myös dialogi ja keskustelu toimintatapana, millä voidaan kehittää ajattelun ajattelua. Saarisen (2020) mukaan ajattelun ajattelua kehittämällä voidaan rikastaa omaa oivallusympäristöä, mikä mahdollistaa toimintatapojen, ajattelumallien tai arvokysymyksien jäsentelyn henkilökohtaisella ja itselleen relevantilla tavalla. Opiskelijoiden mentorointikokemus tukee tätä ajatusta. He kokivat saaneensa mentoroinnista työkaluja parempaan läsnäoloon, kuuntelemiseen ja oman ajattelun kehittämiseen. Mentorointi avasi vuorovaikutustaitoja kohdata ihminen ihmisenä, mitä opiskelijat pitivät työelämää ajatellen hyvin tärkeänä.

Kirjoittaja

Taina Orpana toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina. Hän osallistui podcastin suunnitteluun ja tuottamiseen.

Lähteet

Ehlers, M. 2018. Luova, toimisto, teollisuus. Pexel. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/luova-toimisto-teollisuus-teknologia-1054713/

Kangas, S. 2020. Hyvinvointimentorointi osaksi opiskelijoiden arkea. LAB Focus. Viitattu 12.4.2022. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/hyvinvointimentorointi-osaksi-opiskelijoiden-arkea/

Kanniainen, M-R., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Luhanka-Aalto, R. 2017. Mentorointiopas. Opas mentorointikoordinaattoreille. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2017_Luhanka_Aalto_Mentorointiopas_ERILLISJULKAISU.pdf

Saarinen, E. 2020. Ajattelun ajattelun ajattelu. Luento 2.8.2020. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://suomalaiset-podcastit.fi/podcast/esa-saarinen-filosofia-ja-systeemiajattelu/ajattelun-ajattelun-ajattelu-luento-2-8-2020

Suhorucov, A. 2020. Kuppi, toimisto, naiset. Pexel. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kuppi-toimisto-naiset-juoma-6457519/

Linkit

LAB. 2020. Tikissä työelämään. Hanke. Viitattu 12.4.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tikissa-tyoelamaan 

LAB. 2022a. Tikissä työelämään – opettajat. Podcast. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://youtu.be/-cB2NMv-ns0

LAB. 2022b. Tikissä työelämään – opiskelijat. Podcast. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://youtu.be/qdRYwXCSD2k