Sosiaali- ja terveyspalveluissa tuotetaan paljon tietoa potilaskirjausten muodossa. Tiedon kirjaaminen vaikuttaa merkittävästi jatkohyödyntämismahdollisuuksiin.
Rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa potilastietojen kirjaamista ja tallentamista yhteisesti sovittujen rakenteiden avulla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022). Sosiaali- ja terveyspalveluissa käytössä on useita erilaisia työ- ja toimintakyvyn mittareita. Näitä kirjataan moniin eri tietojärjestelmiin. Tämän vuoksi työ- ja toimintakykyä kuvaava tieto on hajanaista. Yhtenäisyyden ja rakenteisuuden puute vaikeuttaa tiedon välittämistä toimijalta toiselle ja estää tiedon jatkohyödyntämisen, esimerkiksi tiedon toisiokäytön ja tietojohtamisen. (Sukula & Kanto-Ronkainen 2022, 28; Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 20.)
Tiedonhallintakeinojen vahvistamisen avulla on mahdollista kehittää kuntoutusjärjestelmää ja palveluprosesseja. Lisäksi niiden avulla on mahdollista kehittää työ- ja toimintakykypalvelujen vaikuttavuuden, hoitoon pääsyn ja laadun seurantaa ja arviointia. (Kauvo & Virkkunen 2022, 13; Sukula & Kanto-Ronkainen 2022, 122.) Potilastietojen rakenteisella kirjaamisella on vaikutusta myös tilastointiin ja tutkimus- ja kehittämistyöhön (Vuokko 2022).
Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen eli KUTI-hankkeen tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja mittareiden ja niiden käytön osalta sekä lisätä toimintakykytiedon rakenteisuutta potilaskirjauksissa (Penttinen & Valkeinen 2020). Fysioterapian suoravastaanotolla käytettävistä asiakkaiden tutkimiseen liittyvistä mittareista on laadittu suositukset (HYKS-Erva svo-työryhmä 2022).
Fysioterapeuttien käyttökokemukset mittareista
Koskinen (2023) selvitti soveltavassa laadullisessa tutkimuksessaan suoravastaanottoa tekevien fysioterapeuttien kokemuksia mittareiden käytöstä asiakastyössä ja potilastietojärjestelmässä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella aikuisten kuntoutuksessa. Mittareita olivat kipujanat VAS (Visual Analogue Scale) ja NRS (Numeral Rating Scale), käden puristusvoima, STarT Back -selkäkysely, Örebro-kipukysely, PTA (potilaskohtainen toiminnallinen asteikko) sekä red flags -oireisto.
![[Alt-teksti: henkilö istuu tuolilla puristaen kädessään mittalaitetta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/09/592_2023_Rakenteinen-kirjaaminen-mahdollistaa-tiedon-toisiokayton-1024x699.jpg)
Tulosten mukaan mittareiden käytön hyötyjä ovat niiden rakenteinen kirjaaminen, kuntoutuksen seuranta, tavoitteenasettelu ja toimintatapojen yhtenäistyminen. Haasteita mittareiden käytölle aiheuttivat potilastietojärjestelmän tekniset rajoitteet, mittareiden käytön muistaminen ja niiden sisältö.
Suurin osa vastaajista ei tiennyt, että rakenteisista kirjauksista saadaan valtakunnallista dataa, jota voidaan hyödyntää tiedon toisiokäytössä ja tietojohtamisessa. Fysioterapeuttien osaamista voidaan varmistaa kertauskoulutuksella. Osaamisen lisääminen motivoi laadukkaampaan kirjaamiseen.
Kirjoittajat
Noora Koskinen valmistuu YAMK-fysioterapeutiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hänen kiinnostuksenaan ovat terveydenhuollon tietojohtaminen sekä digitaalisten järjestelmien kehittäminen.
Taina Anttonen, FT, TtM, toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Bobos, P., Nazari, G., Lu, Z. & MacDermid, J. 2020. Measurement Properties of the Hand Grip Strength Assessment: A Systematic Review With Meta-analysis. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation. Vol. 101 (3), 553‒565. Viitattu 11.8.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.apmr.2019.10.183
HYKS-Erva svo-työryhmä. 2022. Kliinisten mittareiden päivitys. Sähköpostiviesti. Vastaanottaja Koskinen, N. 11.1.2023.
Kauvo, T. & Virkkunen, H. 2022. Kirjaamisopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULPOKY
Koskinen, N. 2023. Suoravastaanoton fysioterapeuttien kokemuksia kliinisten mittareiden käytöstä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090325273
Penttinen, L. & Valkeinen, H. 2020. Kohti kuntoutuksen tietopohjaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://www.slideshare.net/THLfi/liisa-penttinen-ja-heli-valkeinen-kohti-kuntoutuksen-tietopohjaa-tuloksia-kuntoutuksen-tietopohja-hankkeen-pilottivuodelta
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Digitalisaatio työllistymisen ja osallistumisen tukena. Työ- ja toimintakykyä edistävien palvelujen digitalisoimisen tiekartta 2023–2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5593-6
Sukula, S. & Kanto-Ronkainen, A. 2022. Kuntoutuksen uudistaminen vuosina 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:23. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5407-6
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Kirjaaminen. Viitattu 25.8.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/kirjaaminen
Vuokko, R. 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjaukset. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 6.9.2023. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/THLSKAU/Sote+KA+kansallinen+kokonaisarkkitehtuuri?preview=/57733325/84740069/Sote-tiedonhallinnan%20linjaukset%202021.pdf
