Uuden ammatin opiskelu on hyppy tuntemattomaan. Opiskelijat kokevat uuden ammatin opiskelun tunnetasolla eri tavoilla. Jokaisella on omia aiempia kokemuksia sekä edessään henkilökohtainen asiantuntijaksi kehittymisen polku uusissa opinnoissa. Niin menneet kuin uudetkin kokemukset herättävät opiskelijoissa monenlaisia tunteita.
Opiskelu sosiaalialalla tarkoittaa erilaisuuden kohtaamista, erilaisten ihmisten ja elämäntilanteiden ymmärtämisen taitoja. Sosionomin ammatin opiskelu herättää opiskelijoissa tunteiden kirjon. Tunteet voivat tuntua hankalilta käsitellä ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Tunteita tulisi reflektoida asiantuntijaksi kehittymisen polun eri vaiheissa.
Epämukavien tunteiden tunnistaminen tarpeellista
Sosiaalialan asiantuntijaksi kehittyminen vaatii omien tunteiden lähempää tarkastelua ja reflektointia. Reflektointi voi herättää epämukavia tunteita. Epämukavat tunteet ovat asiaan kuuluvia, ns. reunatuntemuksia ja ne ovat tarpeellisia tunnistaa sekä tuntea asiantuntijaksi kasvamisessa. Sosionomin asiantuntijuuden kehittymisessä epämukavat tunteet tulisi ottaa vastaan, koska niiden välttely kapeuttaa ajattelua ja oppiminen estyy. Reflektio onkin luopumista vanhoista tunteista. Epämukavat tunteet ovat ovi kohti uutta ajattelua. (Mälkki & Mansikka-aho 2020, 60-61.)
Sosionomin ammatin keskiössä on erilaisten ihmisten kohtaamisen taidot. Asiakkailla on monenlaisia haasteita. Ammattilaisen kohtaamisen taidot ja asiakkaan tilanteen tarkastelu monelta kantilta vaatii asiantuntijalta kriittistä ajattelua, mutta tilanne sisältää usein monia epävarmuustekijöitä.
Kokonaiskuvan muodostaminen asiakkaan tilanteesta on usein vaikeaa. Opiskelu ei tarjoa valmiita vastauksia tai ratkaisumalleja sosiaalialan asiakastyön moninaisiin tilanteisiin. Tilanteet herättävät epävarmuutta omasta riittämättömyydestä. Tällöin koulutuksen aikana opittu reflektio edistää valmiuksia epävarmuuksien sietämisessä. Epävarmuudessa kohtaamisen taidot ovat empatia ja resilienssi, kuuntelu, kunnioittaminen, odottaminen ja suoraan puhuminen – dialogitaidot. Reflektiotaito ei muodostu kerralla, vaan se syvenee ammattiin opiskelun myötä. (Ranne ym. 2005, 20, 24-25.)
Reflektiofasilitaattori verkkotutkinnossa
Sosionomikoulutuksen verkkotutkinnossa on pilotoitu Tampereen yliopistossa kehitettyä reflektiofasilitaattori-työkalua (Mälkki, Mäkinen & Forsell, 2021). Harjoitus tukee sellaista refleksiivisyyttä, joka vahvistaa toimimista oman osaamisen reuna-alueilla ja edistää valmiuksia ihmisen kohtaamiseen epävarmuutta sisältävissä tilanteissa. Tehtävään sisältyvä reflektiotyökalun käyttö rakentuu kokemuksellisuuden, omakohtaisuuden ja moniaistisuuden pohjalle (sisältäen keholliset tuntemukset) ja niiden tunnistamisen, mitkä ovat tutkimusten mukaan reflektiivisen ajattelun syventymisessä keskeisiä.
Sosionomiverkkotutkinnon pedagogisena perustana on sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys, jossa opiskelijoiden omien kokemusten reflektointia kehitetään (ARENE 2017, 12−13). Pilotoinnin jälkeen on tavoitteena ottaa reflektiofasilitaattori sosionomikoulutukseen laajemmin käyttöön ja arvioida reflektiofasilitaattorin tarvetta kaikissa LABin AMK- sekä YAMK-tutkinnoissa.
Reflektiofasilitaattori voisi olla jatkossa kaikkien tutoropettajien työkalu LABissa Ammatillisen kasvun 3 op -kokonaisuudessa, ja sitä voisi käyttää systemaattisesti opiskelijan opinnoissa. Reflektiofasilitaattori tuo syvyyttä opiskelijan merkityksellisiin oppimiskokemuksiin. Se on myös antanut uutta näkökulmaa sosionomiopiskelijan ammattitaidon keskeisen osaamisen kehittymiseen ja opintoihin kiinnittymiseen.
Kirjoittajat
Minna Markkanen on sosiaalialan lehtori ja verkkotutkinnon tiimivalmentaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Tarja Tolonen on sosiaalialan lehtori ja verkkotutkinnon tiimivalmentaja LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
ARENE. 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428
Arola, M., Pehkonen, A. & Laulainen, S. 2020. Sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden ideaalit. Yliopistopedagogiikka 25.2.2020. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2020/02/25/terveysala-toimijuuden-ideaalit/
Mälkki, K. & Mansikka-aho, A. 2020. Kasvatustieteen Taskutuutori-Raketti ajattelun avaruuteen! Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta 2.2.2020. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119788/978-952-03-1438-5.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Mälkki, K., Mäkinen, M. & Forsell, J. (forthcoming 2021) Revitalizing Reflection in Teacher Education: A Digital Tool for Reflection as a Gentle Trigger for Transformation. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: The Palgrave Handbook of Learning for Transformation. Nicolaides, A., Eschenbacher, S., Buergelt, P., Gilpin-Jackson, Y., Welch, M. & Misawa, M. (Eds.). Palgrave Macmillan.
Ranne, K., Sankari, A., Rouhiainen-Valo, T. & Ruusunen, T. (toim.) 2005. Sosiaalipedagoginen ammatillisuus – Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16533/Sosiaalipedagoginen_ammatillisuus.pdf?sequence=1#page=17
Kuvat
Kuva 1. pics_kartub. 2020. Liila-kevät-aistit-haju-kukka-4861734. [Viitattu 4.5.2021.] https://pixabay.com/fi/photos/liila-kev%C3%A4t-aistit-haju-kukka-4861734/
