Lähes jokainen kokee synnytyksen aikana kipua (Sarvela & Nuutinen 2009). Mikäli synnyttäjä on jännittynyt, supistukset tuntuvat kovemmilta ja synnytys voi pitkittyä (Mielenterveystalo 2024). Synnytyskipuun on mahdollista saada lääkkeellistä tai lääkkeetöntä kivunlievitystä (Sarvela & Nuutinen 2009).
Rentoutuminen on lääkkeetön tapa lievittää synnytyskipua ja edistää synnytyksen kulkua. Se on tietoista ja aktiivista lihasten vapauttamista jännityksestä. (Äimälä 2017, 188.) Synnytys sujuu paremmin ja nopeammin silloin, kun synnyttäjä pystyy rentouttamaan kehoaan ja ottamaan supistuksia vastaan (Kosonen 2018, 62). Rentoutumisen myötä oksitosiini- ja endorfiinihormonin tuotanto paranee, mikä auttaa kivunhallinnassa (Nieminen 2020, 22–23).
Erilaiset rentoutusmenetelmät, kuten hengitysharjoitukset, musiikki, mielikuvaharjoitteet ja mindfulness, lisäävät synnyttäjän hallinnan ja rentouden tunnetta ja ovat siten hyödyllisiä synnyttäjälle (Kosonen 2018, 62–63). Rentoutumista kannattaa harjoitella säännöllisesti jo ennen synnytystä, jotta opittua taitoa pystyy hyödyntämään synnytyksen aikana voimakkaan synnytyskivun ollessa päällä (Sariola ym. 2014, 254; Leutenegger ym. 2022). Raskausaikana säännöllisesti toteutetuilla rentoutus- ja hengitysharjoituksilla on myös yhteys positiiviseen synnytyskokemukseen (Leutenegger ym. 2022).
Hengitysharjoitukset auttavat synnyttäjää rentoutumaan
Rentoutunut tila synnytyksen aikana on mahdollista saavuttaa hengittämällä rauhallisesti ja syvään (Mielenterveystalo 2024). Hengitysharjoitukset (Issac ym. 2023) ja syvä, rauhallinen hengitys (Nieminen 2020, 290) aktivoivat parasympaattisen hermoston, mikä tukee synnyttäjän rentoutumiskykyä synnytyksen aikana. Sen seurauksena sydämen syke ja verenpaine hidastuvat ja kehon lihasjännitys vähenee. Syvä hengitys lisää endorfiineja, jotka toimivat kehon omina kivunlievittäjinä. (Nieminen 2020, 290.)
Hengitysharjoitukset auttavat synnyttäjää rentoutumaan, mutta myös helpottavat kipua ja lisäävät hallinnan tunnetta sekä mielenrauhaa synnytyksen aikana (Mielenterveystalo 2024). Issacin ym. (2023) mukaan hengitysharjoituksilla voidaan rentouttaa myös lantionpohjanlihaksia, jolloin ponnistaminen on helpompaa ja ponnistusvaiheen kesto lyhenee vähentäen komplikaatioriskejä.
Hengitysharjoituksessa (Kuva 1) voi istua jumppapallon päällä ja liikuttaa lantiota oman tuntemuksen mukaan. Harjoituksessa ohjataan hengittämään nenän kautta sisään ja suun kautta ulos hengitystä rauhoittaen.
LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttikoulutuksen (AMK) opinnäytetyössä (Pelkonen & Riihimäki 2024) tuotettiin harjoitusvideoita, joita raskaana olevat voivat hyödyntää harjoitellessaan rentoutumista synnytystä varten. Harjoitusvideoissa keskitytään hengitykseen ja sen säätämiseen, mutta myös asentoihin, liikkeisiin ja mielikuviin synnytyksen aikaisen rentouden saavuttamiseksi.
Kirjoittajat
Anmari Pelkonen ja Noora Riihimäki opiskelevat fysioterapeuteiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Heli Lahtio toimii fysioterapian lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Issac, A., Nayak, S. G., Priyadarshini, T. Balakrishnan, D., Halemani, K., Mishra, P., Indumathi, P., Vijai VR., Jacob, J. & Stephen, S. 2023. Effectiveness of breathing exercise on the duration of labour: A systematic review and meta-analysis. Journal of gobal health. Vol. 13. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://jogh.org/2023/jogh-13-04023
Kosonen, L. 2018. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin. Helsinki: S & S.
Leutenegger, V., Grylka-Baeschlin, S., Wieber, F., Daly, D. & Pehlke-Milde, J. 2022. The effectiveness of skilled breathing and relaxation techniques during antenatal education on maternal and neonatal outcomes: a systematic review. BMC pregnancy and childbirth. Vol. 22. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://bmcpregnancychildbirth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12884-022-05178-w
Mielenterveystalo. 2024. Rentoutus- ja hengitysharjoituksia. Synnytyspelon omahoito-ohjelma. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/synnytyspelon-omahoito-ohjelma/4-rentoutus-ja-hengitysharjoituksia
Nieminen, H-M. 2020. Ihme sisälläsi. Joogaa raskausaikaan. Helsinki: Readme.fi.
Pelkonen, A. & Riihimäki, N. 2024. Synnytyksessä rentoutuminen hengityksen avulla. Harjoitusvideoita synnyttäjille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapeuttikoulutus. Lahti. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816731
Sariola, A-P., Nuuttila, M., Sainio, S., Saisto, T. & Tiitinen, A. 2014. Odottavan äidin käsikirja. Porvoo: Kustannus Oy Duodecim.
Sarvela, J. & Nuutila, M. 2009. Synnytyskipu. Lääketieteellinen aikakausikirja. Duodecim. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98275
Äimälä, A-M. 2017. Lääkkeetön kivunlievitys synnytyksessä. Teoksessa Tuomi, J. & Äimälä, A-M. (toim.) Viisaat valinnat – terveenä raskaaksi, hyvä synnytys. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 22, 182–195. Viitattu 10.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/504699/Viisaat_Valinnat-netti.pdf?sequence=2&isAllowed=y
![[alt-teksti: vihreäpohjaiselle taustalle listattu vapaasti erilaisia toimijatahoja, joista keskenmenon kokenut voi saada apua/tukea kuten esim. äitiys- ja perheneuvola ja erilaiset vertaistukiryhmät kuten Simpukka ry ja KÄPY ry.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/05/347_2024_Kun-raskaus-ei-paatykaan-hyvin-510x510.jpg)
