Opiskeluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen, hoitaminen ja jatkohoitoon ohjaaminen. Myös seksuaaliterveyden edistävät palvelut ja suun terveydenhoidon palvelut kuuluvat opiskeluterveydenhuollon toimintaan. Lisäksi olennaisesti sisältyvät opiskelijan erityisen tuen tarpeen ja tutkimuksen kartoittaminen varhaisessa vaiheessa, samoin psykoterapian edellyttämään hoitoon ohjaaminen ja lausunnon tekeminen. (STM 2022.)
Opinnäytetyön mukaan toisen asteen opiskeluterveydenhuollosta löytyy useita kehittämiskohteita niin opiskelijoiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmista (Metsälä & Moisanen 2022). Opiskelijat arvostavat opiskeluterveydenhuollon palveluihin panostamista ja haluavat olla osallisena heitä koskevien osa-alueiden kehittämisessä. Opiskelijat ovat pääosin kiinnostuneita hyvinvoinnistaan; he haluavat tietää terveydentilastaan opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa ja pitävät merkittävänä psyykkisten oireiden ennaltaehkäisyä. Palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja, ja opiskelijat joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan, etenkin mielenterveyspalveluissa (Kanste ym. 2018).
Näkökulmia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseen
Opinnäytetyön tulosten mukaan mielenterveyden edistäminen on yksi merkittävimmistä kehittämiskohteista, johon tulisi panostaa (Metsälä & Moisanen 2022). Perhekeskeistä työtä tulisi kehittää, koska perheillä ja vanhempien roolilla on merkitystä opiskelijoiden hyvinvointiin (Hirsimäki ym. 2015; Karjalainen ym. 2017; Nordmyr & Forsman 2021). Myös monialainen yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa ja digitaaliset palvelut ovat ajankohtaisia kehittämiskohteita (Metsälä & Moisanen 2022). Ammattilaiset kaipasivat lisäkoulutusmahdollisuuksia ja toimivaa monialaista yhteistyötä oppilaitosten, kodin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Nordmyr & Forsman 2021).
Lääkäreiden näkemysten mukaan palveluita tulisi kehittää niin, että samalla saataisiin huomioitua koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tarpeet (Kosola 2020). Tulevaisuudessa haasteena toisen asteen opiskeluterveydenhuollon kehittämiselle ovat hyvinvointialueiden muodostuminen sekä jo pitkään näkyneet resurssiongelmat. (Metsälä & Moisanen 2022).
Eväsojan (2021) Elämä edessä -toimintamalli voisi olla hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan toisen asteen opiskeluterveydenhuollon tiimityöskentelyä voisi kohdentaa. Toimintamalliin kuuluu kaksi terveydenhoitajaa, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrian erikoislääkäri, jotka ohjaavat ja tukevat opiskelijaa mielenterveyden ongelmissa. Jaettujen vastuualueiden avulla vältytään nuoren pompottelulta, ja nuori saisi tarvitsemansa moniammatillisen tuen.
Nuorten mielenterveyden edistämiseen ja haasteiden kohtaamiseen tarvitaan riittävästi aikaa ja ammattilaisten osaamista. Ammattilaisen tulisi pystyä ottamaan huomioon myös nuoren sosiaaliset suhteet ja perheen kanssa tehtävä yhteistyö. Opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten vuorovaikutuksen tulisi olla läsnä olevaa, myönteistä ja välittävää, jotta opiskelija kokisi tulleensa kuulluksi. (Rytkönen ym. 2017). Resurssien kohdentaminen opiskeluterveydenhuoltoon on merkittävä panostus tulevaisuuteen ja nuorten opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen (Metsälä & Moisanen 2022).
Kirjoittajat
Mari Metsälä ja Ida Moisanen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajiksi.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Eväsoja, M. 2021. Elämä edessä – monialainen tiimi hoitaa nuoren mielenterveysongelmia varhain ja vakioidusti hänen omassa oppilaitoksessaan. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/elama-edessa-monialainen-tiimi-hoitaa-nuoren-mielenterveysongelmia-varhain-ja
geralt. 2019. Altmann, G. Koulu, oppia, opiskelijat. Pixabay. Viitattu 15.8.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koulu-oppia-opiskelijat-3980940/
Hirsimäki, T., Rantanen, A., Koivisto, A-M., Joronen, K. & Kivimäki, H. 2015. Perhetekijöiden yhteys ammattiin opiskelevien tyttöjen ja poikien itsearvioituun masentuneisuuteen. Hoitotiede 2015, 27 (3), 199–212.
Kanste, O., Haravuori, H., Muinonen, E. & Marttunen, M. 2018. Kunnallisen opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä yhteistyöstä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun kanssa. Hoitotiede 2018, 30 (1), 67–80.
Karjalainen, V., Rantanen, A., Matikka, A., Koivisto, A. & Joronen, K. 2017. Perhetekijöiden ja sosioekonomisten tekijöiden yhteys ammattiin opiskelevien nuorten itsearvioituun ahdistuneisuuteen. Hoitotiede 2017, 29 (2). 113‒124.
Kosola, S. 2020. Mikä avuksi nuorten mielenterveysoireissa? Lääkärilehti 19/2020 vsk 75. 1095‒1095a.
Metsälä, M. & Moisanen, I. Kehittämiskohteet toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoiden ja ammattilaisten näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 26.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114362
Nordmyr, J. & Forsman, A. 2021. Roles and responsibilities in substance use prevention in the school setting: views among Finnish school personnel representatives. Scandinavian Journal of Primary Health Care. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02813432.2021.1935516
Rytkönen, M., Kaunisto, A. & Pietilä, A. 2017. How do primary healthcare and social services enable young people’s participation? Health Education Journal 76(6). Viitattu 29.2.2022. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0017896917713234
STM. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. Opiskeluterveydenhuolto. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://stm.fi/opiskeluterveydenhuolto
