Ruoka-apua saavat Suomessa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat. Apua tarjoavia toimijoita on Suomessa useita satoja. Yleisin tapa saada ruoka-apua on leipäjono, mutta monimuotoisia ruoka-avun jakamista koskevia osallistavia kokeiluja ja kehittämishankkeita on meneillään useita. (Laihiala & Mattila-Aalto 2018, Laihiala & Ohisalo 2017.)
Lappeenrannassa toteutetaan ruokajakelua useiden tahojen avulla. Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n hallinnoiman Syödään yhdessä – hävikistä hyödyksi -hankkeen tarkoituksena on lähteä kehittämään yhteistoimintaa eri yhdistysten välillä. Tavoitteena on muun muassa kehittää palveluohjausta ruoka-apua hakeville ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan digitaalisia ratkaisuja yhteisen palvelualustan luomisessa.
Baranovan, Kiesin ja Maijasen (2021a) teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla toteuttaman kehittämiskokeilun tavoitteena oli selvittää Syödään yhdessä -hankkeen yhdistystoimijoiden ja heidän asiakkaidensa digivalmiuksia nykytilanteen analyysina. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä suoralla kontaktilla viiteen yhdistystoimijaan.
Kyselyyn saatiin vastauksia kahdesta yhdistyksestä, joiden asiakasryhmiin kuului vähävaraisia, pienituloisia perheitä ja yksinasujia, kantasuomalaisia sekä maahanmuuttajia. Eläkeläiset mainittiin suurimpana ryhmänä toisessa yhdistyksistä.
Vastauksista kävi ilmi, että osalla asiakkaista on digivalmiuksia, kuten esimerkiksi älypuhelin ja tietokone, mutta monet heistä eivät osaa hyödyntää laitteitaan eikä kaikilla asiakkaista ole puhelinta. Osan asiakkaista sanottiin olevan “kaiken ulkopuolella, heille palveluiden saavutettavuus on vaikeaa”. Yhdistysten oli vaikeaa antaa digivalmiuksista tarkkoja tietoja, koska asiakkaista ei kerätä tietoja. (Baranova ym. 2021b.)
Yhdistystoimijoilta löytyi digiosaamista, mutta esimerkiksi Teamsin ja Facebookin käyttöön toivottiin lisää koulutusta. Kummassakin yhdistyksessä annetaan asiakkaille opastusta tietotekniikassa, kuten sovellusten käytössä ja koronan aikana on järjestetty toimintaa etäyhteyksien avulla. Yhdistystoimijat olivat sitä mieltä, että asiakkaat hyötyisivät digipalveluista, esimerkiksi saamalla ajantasaista tietoa ja sähköisten palveluiden tuomia etuja. (Baranova 2021b.)
Kohti digitaalisen palveluohjauksen muotoja
Yhdistysten digitaaliset alustat eivät ole yhtenäisiä, vaan pirstaleisia ja erilaisia (DVV 2020, 5). Järjestöt tarvitsevat digitaalisen järjestötoiminnan osaamista, mahdollisuutta hyödyntää uusimpia digitaalisia ratkaisuja ja resursseja digitaalisten alustojen kehittämiseen. (Kittilä 2020.)
Erilaisia ratkaisuja mietittäessä on muistettava, että digitalisaatio ei saa syrjäyttää ja eriarvoistaa ihmisiä. Pienituloiset ihmiset jäävät helpommin digitalisaation ulkopuolelle, ja he hyötyisivät eniten avoimista tietoverkoista (Valtionvarainministeriö 2021). Tietoturva pitää huomioida etenkin ilmaisia alustoja puntaroidessa, koska niitä käytettäessä ei voi vaatia tietoturvan tasoa tai muuttumattomuutta (Kyberturvallisuuskeskus 2019). Palveluohjauksessa on myös tärkeä tunnistaa tietosuojan vaikutus tiedon saantiin ja liikkuvuuteen (Niemelä 2020).
Kirjoittajat
Anna Baranova, Taina Kiesi ja Simo Maijanen ovat LAB-ammattikorkeakoulun ensimmäisen ja toisen vuoden sosionomiopiskelijoita.
Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
Baranova, A., Kiesi, T. & Maijanen, S. 2021a. Kehittämiskokeilusuunnitelma. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakso. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.
Baranova, A., Kiesi, T. & Maijanen, S. 2021b. Kehittämiskokeilun tulokset. Teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakson webinaari 12.5.2021. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.
Digi- ja väestötietovirasto. 2020. Yritysten ja yhteisöjen digiosaaminen. Digituen tarve vuonna 2020. [Viitattu 7.5.2021.] Saatavissa: https://dvv.fi/documents/16079645/20502009/Yritysten+ja+yhteis%C3%B6jen+digiosaaminen+2020+verkkoon+fin.pdf/db23e8fc-76cd-378e-b4fc-13e5254a3fd8/Yritysten+ja+yhteis%C3%B6jen+digiosaaminen+2020+verkkoon+fin.pdf?t=1607062070840
Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry. Syödään yhdessä -hanke. [Viitattu 7.5.2021.] Saatavissa: www.ekta.fi/hankkeet/syodaan-yhdessa
Kittilä, R. 2020. Esipuhe. Julkaisussa K. Lankinen (toim.) Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. [Viitattu 12.5.2021.] Saatavissa: https://www.soste.fi/kansalaisyhteiskunta/nakokulmia-jarjestojen-digitaalisiin-palveluihin-verkkojulkaisun-esipuhe/
Laihiala, T. & Mattila-Aalto, M. Ruoka-apu ja osallisuus. Aikuiskasvatus 2/2018. Aikuiskasvatus 38 (2018) : 2, 159-161 [Viitattu 12.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-2500028
Laihiala, T. & Ohisalo, M. 2017. Leipäjonot sukupuolisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden mittarina. Sosiologia 2/2017. [Viitattu 12.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1817679
Niemelä, J. 2020. Palveluohjaava sote-järjestelmä vai palveluohjaus – vai molemmat? DIAK PUHEENVUORO 32. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. [Viitattu 12.5.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-371-1
Valtionvarainministeriö. 2021. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää. [Viitattu 7.5.2021.] Saatavissa: www.vm.fi/digitalisaatio-ei-saa-syrjayttaa
Kuvat
Kuva 1. fauxels. 2019. Pexels. [Viitattu 12.5.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/group-of-people-eating-together-3184195/
Kuva 2. Myriams-Fotos. 2020. Kodittoman-miehen-mies-559419. Pixabay. [Viitattu 11.5.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/kodittoman-miehen-mies-5549419/
