LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi tänä syksynä maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille suunnattu sairaanhoitajakoulutus uudella opetussuunnitelmalla. Uusien opiskelijoiden aloittaessa opintoja on tärkeää tukea ryhmähengen muodostumista ja opintoihin kiinnittymistä heti ensi tapaamisesta lähtien. Opintoihin kiinnittymistä tuetaan heti ensimmäisellä viikolla orientaatio-opinnoilla ja tutoroinnilla. Ensimmäisinä päivinä opiskelijat tutustuivatkin toisiinsa, tutoropettajiin sekä LABin yleiseen toimintakulttuuriin.
Ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on itsellään suuri vastuu opintojen etenemisestä. Tästä huolimatta on tunnistettu korkeakouluyhteisön roolin tärkeys opintoihin kiinnittymisestä (Penttinen ym. 2017, 10). Vaikka opintoihin kiinnittymiseen vaikuttaa yksilön omat henkilökohtaiset ominaisuudet ja kiinnostus, tulee opintoihin kiinnittymisen tukemisessa huomioida monipuolisesti opiskelijoiden oppimiseen ja opiskeluun liittyvät näkökulmat (Kukkonen 2018, 14). Yhteisöllisyyden kokemus on tärkeää, sillä se tukee opiskeluyhteisöön ja opintoihin kiinnittymistä (Kipponen & Annala 2016; Penttinen ym. 2017, 30).
Opiskeluun kiinnittyminen on laajempi kokonaisuus kuin opintoihin osallistuminen ja opintojen suorittaminen (Kukkonen 2018, 14). Se on laaja-alainen prosessi, joka etenee vaiheittain. Ryhmäytymiseen vaikuttavat ryhmän muodostumiseen liittyvien eri vaiheiden lisäksi esimerkiksi myös opiskelijoiden taustat, aikaisemmat kokemukset sekä ryhmäytymiseen käytettävät menetelmät.
Opettaja ja opiskelijatutor tärkeissä rooleissa
Ryhmäytyminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii opettajalta suunnitelmallisuutta ja riittävästi aikaa toteuttamiseen. Tavoitteeton ja suunnittelematon ryhmäytyminen voi puolestaan vaikuttaa opiskelijoiden motivaatioon ja sitä kautta vaikeuttaa ryhmäytymistä sekä opiskelijoiden ja opettajan välistä keskinäistä vuorovaikusta. Myös opiskelijatutoreilla on tärkeä rooli ryhmäytymisen tukena varsinkin opintojen alussa. Opiskelijatutor nähdään vertaisena, ja heiltä saatu tuki on samaistuttavampaa verrattuna opettajalta saatuun ohjaukseen.
Opettajan tulisi huomioida maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla ryhmän kulttuuriset lähtökohdat suunnitellessaan ryhmäytymistä (Laitinen 2014, 27). Suomalainen korkeakoulukulttuuri ja sen tuomat säännöt voivat tuntua opiskelijasta vierailta, mikä voi vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Myös opiskelijaryhmän erilaiset kulttuuritaustat voivat aiheuttaa yhteentörmäystä kulttuurierojen vuoksi. Opettajan tulee toimia kulttuuritietoisesti ja -sensitiivisesti ja tiedostaa opiskelijoiden erilaisten kulttuuritaustojen vaikutus.
Nykypäivänä opetuksessa korostuu paljon opiskelijan henkilökohtaisen polun ja opintojen etenemisen suunnittelu, mikä voi tuoda opiskelijalle haasteita kiinnittyä tiettyyn opiskelijaryhmään. Myös mahdolliset siirto-opiskelijat tai muut tilanteet voivat vaatia ryhmäytymiseen liittyvää opettajajohtoista tukea. Ryhmäytymiseen tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa, ei vain aluksi. Panostaminen ryhmäytymiseen tukee opintojen suorittamista monipuolisesti eri vaiheissa.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina ja tutoropettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
geralt. 2021. Altmann, G. Ihmiset, kirjaimet, pelin palaset. Pixabay. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ihmiset-kirjaimet-pelin-palaset-6402054/
Kipponen, A. & Annala, J. 2016. Opintoihin kiinnittyminen opiskelijan elämismaailmassa. Kasvatus 47(5), 406–418. Kivinen O. & Nurmi, J. 2011. Opiskelun nopeus ja työmarkkinarelevanssi − korkeakoulupolitiikan dilemma? Yhteiskuntapolitiikka 5, 687–691. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi//bitstream/handle/10024/127588/opintoihin_kiinnittyminen_opiskelijan_elamismaailmassa.pdf?sequence=1
Kukkonen, H. 2018. Tarinat kertovat: Opintoihin kiinnittymisen lähteet ammattikorkeakoulussa. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/356237/Tarinat_kertovat_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laitinen, E. 2014. Ammattikorkeakoulujen opettajien kulttuurienvälinen kompetenssi ja sen mittaaminen. Väitöskirja. Tampere University Press. Viitattu 28.8.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/96368/978-951-44-9662-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Penttinen, L., Kosonen, T., Annala, J., & Mäkinen, M. 2017. Ohjaus ja opintojen eteneminen: Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017; No. 36. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 27.8.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80533/okm36.pdf?sequence=1&isAllowed=y
