Kaikkien ei ole mahdollista kulkea työmatkojaan pyörällä, bussilla tai kävellen. Saapumisohjeita, aluekarttaa sekä perehdytysaineistoa voidaan kuitenkin käyttää kestävän työmatkaliikkumisen viestintäkeinoina. LUT-korkeakoulujen intraan laadittiin työmatkaliikkumisen sivusto yhdessä Systemic change towards sustainable commuting in Lahti (Sycla) -hankkeen kanssa (LAB 2025). Sivustolle koostettiin työmatkaliikkumiseen liittyvät käytänteet sekä linkkejä, joista työntekijät löytävät lisätietoa.
Työmatkaliikkumisen tapoja muuttavat merkittävästi työmatkan pituuteen vaikuttavat muutokset, kuten muutto, elämäntilanteen muuttuminen ja työpaikan vaihto (Clark ym. 2016). Clark ym. tutkimuksen (2016) mukaan työmatka-autoilusta luovuttiin todennäköisimmin työmatkan lyhentyessä alle kolmeen kilometriin. Seurantajakson aikana autoilijoista kuitenkin vain joka kymmenes vaihtoi kulkumuotoaan muuhun, kun taas joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja kävelijät olivat joustavampia valinnoissaan. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetun tutkimuksen aineisto koostui 15 200 työssäkäyvästä vastaajasta Englannissa. (Clark ym. 2016) Työmatkaliikkumisen muutoksiin vaikuttavat elämäntilanteen lisäksi tyytyväisyys työmatkaan, tietoisuus kestävän liikkumisen toimenpiteistä. Työpaikan käytänteillä mm. pyöräkatoksen ja pukutilojen saatavuudella voidaan edistää aktiivista työmatkaliikkumista. (Chatterjee ym. 2016)
![[Alt-teksti: pukukaappia, suihkua, pyöräkatosta, bussia sekä sähkölatausta ja autoa kuvastavat ikonit.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2025/01/29_2025_Saapumisohjeet-viestintakeinoina-1024x506.jpg)
Päijät-Hämeessä yli puolet lyhyistä, parin kilometrin matkoista kuljetaan autolla (Traficom 2021). Pidempiä työmatkoja kulkevia työntekijöitä ei voi pakottaa pyöräilemään säässä kuin säässä, mutta saapumisohjeet sekä perehdytyksessä läpikäytävät käytänteet voivat toimia organisaation viestintäkeinoina. Perehdytys sekä työpaikan saapumisohjeet koostuvat kuitenkin usein pysäköintipaikan sijainnista ja pysäköinnin käytänteistä. Sen sijaan pyöräkatoksen, pukutilojen sekä näihin liittyvien käytänteiden selvittäminen voivat jäädä työntekijän oman aktiivisuuden varaan, erityisesti työssä, jossa ei ole tarvetta pukea tiettyjä varusteita tai työvaatteita. Tällöin työntekijää ei välttämättä erikseen opasteta pukutiloihin. Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa työpaikan saavutettavuudella voi olla myös merkitystä, sillä nuorista vain joka toisella 18-vuotiaalla on B-ajokortti (Traficom 2024).
Näkyväksi tekeminen voi johtaa uusiin ajatuksiin
Työnantajan näkökulmasta työntekijöiden työmatkavalinnoilla voi olla väliä, sillä aktiivisilla työmatkoilla on terveysvaikutuksia, kuten sairaspoissaolojen väheneminen (Porter ym. 2019; THL 2025). Suomen aikuisväestöstä jopa 74 % ei liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, mikä heikentää työikäisen väestön työkykyä (Liikkuva aikuinen 2024). Kestävät työmatkaliikkumisen muodot ovat eduksi työnantajalle myös päästövähennysten osalta. Kestävyysdirektiivi CSRD (Euroopan Unioni 2022) edellyttää suuria yrityksiä raportoimaan toimintansa vaikutuksia. Epäsuoriin päästöihin, Scope 3:n kategoriaan seitsemän lukeutuvat muun muassa työmatkaliikkumisen päästöt (GHG Protocol 2022).
Perehdytyksen ja saapumisohjeiden vaikuttavuudesta ei ole kattavasti tutkimustuloksia, mutta viestintä yhdessä muiden toimien kanssa vaikuttaa merkittävästi kulkutapamuutokseen (Whillains ym. 2021). Uudessa työssä työmatkaan liittyvät arkivalinnat usein muuttuvat, jolloin uusia tapoja joutuu joka tapauksessa omaksumaan. Tämän vuoksi kestäviä kulkumuotoja kannattaa nostaa esiin uusille ja nykyisille työntekijöille. Ohjeistuksilla työpaikka osoittaa, että kestävillä kulkumuodoilla voi mahdollisuuksien mukaan kulkea työmatkat. Lisäksi saapumisohjeet voivat olla organisaation vieraille hyödyksi.
Syyt yksityisautoiluun ovat moninaisia, olosuhteista sekä henkilökohtaisista valinnoista koostuen. Kuitenkin kestäviä työmatkaliikkumisen muotoja on suotavaa nostaa esille, jotta kokeilemisen kynnys madaltuu heiltä, joilla on mahdollista taittaa työmatkojaan eri tavoin.
Kirjoittaja
Tiia Tuomisto toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Systemic Change Towards Sustainable Commuting in Lahti (SYCLA) – sekä Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeissa.
Lähteet
Chatterjee, K., Clark, B., & Bartle, C. 2016. Commute mode choice dynamics: Accounting for day-to-day variability in longer term change. European Journal of Transport and Infrastructure Research, 16(4), 674─695. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://journals.open.tudelft.nl/ejtir/article/view/3167
Clark, B., Chatterjee, K., & Melia, S. 2016. Changes to commute mode: The role of life events, spatial context and environmental attitude. Transportation Research Part A: Policy and Practice, 89, 89─105. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tra.2016.05.005
Euroopan unioni. 2022. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, yritysten kestävyysraportoinnista. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32022L2464
GHG Protocol. 2022. Category 7: Employee Commuting. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://ghgprotocol.org/sites/default/files/2022-12/Chapter7.pdf
LAB. 2025. Systemic change towards sustainable commuting in Lahti – Sycla. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sycla
Liikkuva aikuinen. 2024. Työmatka, paras liikematka. Liikkuva työelämä. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://liikkuvatyoelama.fi/tyonantajalle/tyomatkaliikkuminen/
THL. 2025. Tutkimus vahvistaa etenkin työmatkapyöräilyn hyötyjä sairauspoissaolojen vähentämisessä. Tiedote 22.1.2025. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.1.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tutkimus-vahvistaa-etenkin-tyomatkapyorailyn-hyotyja-sairauspoissaolojen-vahentamisessa
Traficom. 2021. Henkilöliikennetutkimus: Päijät-Häme. Seuturaportti. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/HLT%202021%20seuturaportti%20Paijat-Hame.pdf
Traficom. 2024. Ajokortillisten määrä kasvaa Suomessa – erityisesti seniorikansalaiset aktiivisia kuljettajia. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/ajokortillisten-maara-kasvaa-suomessa-erityisesti-seniorikansalaiset-aktiivisia
Whillans, A., Sherlock, J., & Daly, M. 2021. Nudging the Commute: Using Behaviorally Informed Interventions to Promote Sustainable Transportation. Behavioral Science & Policy, 7(2), 123─134. Viitattu 15.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/237946152100700204
