‘’Hoitokodista lähihoitaja Kyllikki moikka! Meillä olisi täällä hoitokodissa Pirkko 95 vuotta saattohoidossa. Pirkko on ollut tämän päivän todella levoton ja hengenahdistustakin vaikuttaisi olevan. Lisäksi hänellä on pakaroiden iho erittäin punainen ja aavistuksen rikki. Onko teillä mahdollisuutta tulla käymään ja auttaa meitä Pirkon hoidossa?’’
Ohessa tyypillinen puhelu kotisairaalaan hoitokodista saattohoitopotilaan hoitoon liittyen. Näiden puheluiden ja opastuksen tarpeesta nousi erikoistumiskoulutukseen liittyvä kehittämistehtävän aihe; Oirehoito saattohoidossa hoitotyön keinoin. (Kelloniemi ym. 2024.) Kotisairaalan tehtävänä on tuottaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona tai muussa siihen rinnastettavassa paikassa Pirkanmaan Hyvinvointialueella. Kotisairaala on potilaan ja tämän omaisten tukena saattohoidon aikana ja mahdollistaa potilaan hoidon kotona kuolemaan asti. (Pirkanmaan Hyvinvointialue 2024.)
Suurin osa tehostetussa palveluasumisessa asuvista ihmisistä sairastaa jonkinasteista muistisairautta. Muistisairaus on aina etenevä sairaus, ja mahdollisista hoidonrajauksista suositellaan keskusteltavan potilaan ja tämän läheisten kanssa, kun potilaan kognitio on vielä siihen riittävä. Arvion mukaan noin 1,74 % suomalaisista sairasti jonkinasteista muistisairautta vuonna 2018, ja vuonna 2050 muistisairautta sairastavien ihmisten määrä nousee jo 3,13 %:iin. (Bintener ym. 2019.) Kuitenkin varsin pieni osa, vain noin 15 % muistisairauksista etenee vaikeaan muistisairauden vaiheeseen; muut kuolevat muista syistä ennen tätä (Antikainen 2015).
Laadukas saattohoito
Saattohoidossa huomio suunnataan potilaalle merkityksellisten asioiden huomioimiseen sekä kärsimyksen ja oireiden lievitykseen. Hoidon tavoite on säilyttää potilaan sekä hänen läheistensä elämänlaatu mahdollisimman hyvänä. Kuoleman lähestyessä läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Omaisten huomioiminen ja tukeminen korostuvat kuoleman lähestyessä. (Hänninen 2017.) Puutteellisten tai täysin tekemättä jätettyjen ennakoivien hoitosuunnitelmien vuoksi tehdään nykyisin vielä paljon sairaalasiirtoja. Kotisairaalatoiminnan yhtenä osa-alueena on tukea hoitokoteja heidän asukkaidensa saattohoidossa. Toimiva yhteistyö ja hoitokodin henkilökunnan ohjaaminen ovat merkittävässä osassa siinä, että asukas saa olla hoitokodissa kuolemaan asti ilman hoitolaitosten välisiä siirtoja. (Alastalo ym. 2022.)
Lainsäädäntö hyvän saattohoidon taustalla
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (28.12.2012/980) eli niin sanottu vanhuspalvelulaki ohjaa omalta osaltaan näiden tukimuotojen sekä palveluiden toteutumista myös tehostetussa palveluasumisessa. Vanhuspalvelulain 4 luvussa mainitaan, että toimintayksikön (hoitokodin tai muun ikäihmisten asumisyksikön) henkilöstön määrän ja koulutuksen tason tulee vastata toimintayksikössä asuvien iäkkäiden henkilöiden tarvitsemaa palvelutarvetta. Lisäksi henkilöstömäärän tulee olla riittävä myös tilanteessa, että asukkaan vointi heikkenee merkittävästi ja hän tarvitsee enemmän tukea ja apua. Riittävä henkilöstö on taattava kaikkina vuorokaudenaikoina. Kotisairaala on omalta osaltaan tukemassa hoitokodin henkilöstöä saattohoidossa ohjauksen ja lääkehoidon kautta (Alastalo ym. 2022).
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.08.1992/785) ilmaisee, että potilaalla, tai tässä yhteydessä asukkaalla, on oikeus saada laadultaan hyvää hoitoa. Hoito tulee järjestää niin, että henkilön ihmisarvoa ja vakaumusta kunnioitetaan. Lisäksi potilaan hoidossa taustalla tulee olla suunnitelma, joka on tehty yhteistyössä potilaan ja omaisten kanssa.
Jotta asukkaan hoito saadaan toteutettua laadukkaasti ja ihmisarvon mukaisesti, tulee tarvittavat hoitolinjaukset ja hoidonrajaukset tehdä riittävän ajoissa. Näistä toimenpiteistä tulee myös keskustella omaisten kanssa, sillä tänä päivänä omaisia näkee ilahduttavan usein osallistumassa ikäihmisen elämän loppuvaiheen hoitoon myös hoitoyksiköissä. (Alastalo ym. 2022.)
Kirjoittajat
Sirpa Kelloniemi, Orvokki Salonen ja Tarja Vuorela työskentelevät Pirkanmaan Hyvinvointialueella sairaanhoitajina (AMK) kotisairaalassa. He ovat opiskelleet LAB-ammattikorkeakoulussa palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.
Sari Lehtinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Alastalo, H., Forsius, P. & Hammar, T. 2022. Elämän loppuvaihetta pitäisi suunnitella iäkkkäiden palveluissa enemmän. Tutkimuksesta tiiviisti 58/2022. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Antikainen, R. 2015. Muistisairaan potilaan elämän loppuvaiheen hoito. Teoksessa Saarto, T., Hänninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. 2015. Palliatiivinen hoito. Helsinki: Duodecim, 561–563.
Bintener, C., Miller, O. & Georges, J. 2019. Dementia in Europe yearbook 2019. Estimating the prevalence of dementia in Europe. Luxembourg: Alzheimer Europe. Viitattu 2.3.2024. Saatavissa https://www.alzheimer-europe.org/sites/default/files/alzheimer_europe_dementia_in_europe_yearbook_2019.pdf
Hänninen, J. 2017. Saattohoito-opas; Potilaan ja omaisen opas. Helsinki: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys.
Kelloniemi, S., Salonen, O. & Vuorela, T. 2024. Oirehoito saattohoidossa hoitotyön keinoin. Erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävä.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta, sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Finlex. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980#L1
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.08.1992/785. Finlex. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Pirkanmaan Hyvinvointialue. 2024. Kotisairaala. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://www.pirha.fi/palvelut/sairaalat-tays/kotisairaala?p_l_back_url=%2Fhaku%3F_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_formDate%3D1731509163366%26_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_emptySearchEnabled%3Dfalse%26q%3Dkotisairaala%26_com_liferay_portal_search_web_search_bar_portlet_SearchBarPortlet_INSTANCE_templateSearch_scope%3D
