Saavutettavuus on inhimillistä kohtaamista – Saavutettavuuspuntari™ sote-alan pk-yrittäjän tukena

Sosiaali- ja terveyspalveluiden nopea digitalisoituminen edellyttää palveluiden käyttäjiltä kykyä navigoida monimutkaisissa verkkoympäristöissä. Samaan aikaan saavutettavuuden muuttuminen lakisääteiseksi vaatimukseksi asettaa uusia laatuvaatimuksia myös yksityisen sektorin toimijoille. Vaikka laki ei vielä velvoita kaikkia pk-yrityksiä, saavutettavuus on muuttumassa alan standardiksi, osaksi vastuullista toimintatapaa ja merkittäväksi kilpailueduksi.

Lainsäädäntö ja standardit raameina

Digitaalista saavutettavuutta ohjaa Suomessa ensisijaisesti laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), jolla on toimeenpantu EU:n saavutettavuusdirektiivi. Sääntelykenttä laajentui entisestään, kun esteettömyysdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/882) soveltaminen alkoi kesäkuussa 2025. Tämä laajensi vaatimuksia koskemaan julkisen sektorin lisäksi myös tiettyjä yksityisen sektorin tuotteita ja palveluita, kuten verkkokauppoja. (Papunet 2024a.)

Vaatimukset pohjautuvat kansainväliseen WCAG-ohjeistukseen, joka rakentuu neljän perusperiaatteen varaan: verkkosivuston on oltava havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja lujatekoinen (Papunet 2024b). Erityisesti pk-yrityksissä resurssit vastata näihin monimutkaisiin standardeihin ovat kuitenkin yleensä rajalliset.

Kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus viestinnän ytimessä

Digitaalinen saavutettavuus mielletään usein ensisijaisesti teknisiksi ratkaisuiksi, kuten koodin rakenteeksi tai sivuston tekniseksi toimivuudeksi. Ne muodostavat kuitenkin vasta saavutettavuuden perustan. Jotta palvelu olisi todella saavutettava, on huomioitava kognitiivinen saavutettavuus, joka tarkoittaa verkkopalvelun helppokäyttöisyyttä ja sisällön ymmärrettävyyttä. (Papunet 2025.)

Viestinnän kielellinen saavutettavuus kietoutuu vahvasti kognitiiviseen saavutettavuuteen. Kieli on kognition väline, jonka avulla tietoa välitetään, omaksutaan ja analysoidaan. Mikäli kieli on liian monimutkaista, kognitiivista saavutettavuutta on mahdotonta toteuttaa. (Leskelä 2019, 47.) Käytännön viestintätilanteissa monimutkainen ammattisanasto tai arkiset metaforat voivat muodostua näkymättömiksi esteiksi, jotka estävät tiedon ymmärtämisen ja asioinnin etenemisen. Näiden esteiden poistamisessa kielen ja visuaalisuuden ensisijainen tehtävä on tukea sisällön prosessointia ja ymmärrettävyyttä pelkän esteettisyyden sijaan.

Saavutettavuuspuntari™ – Työkalu ja oppimateriaali

Saavutettavuuspuntari™ (2026) syntyi vastaamaan asiantuntijatiedon ja yrittäjän arjen väliseen kuiluun. Työkalu on kehitetty Putkosen (2026) opinnäytetyössä erityisesti sote-alan pk-yritysten tarpeisiin. Se soveltuu kuitenkin myös muille toimialoille ja auttaa yrittäjää parantamaan palvelunsa ymmärrettävyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Vaikka saatavilla on kattavia ja teknisesti syvällisiä asiantuntijamittareita, on pk-yrittäjän usein vaikea tietää, mistä aloittaa. Jos perusasiat, kuten tekstin erottuvuus taustasta, eivät ole kunnossa, on turha upota monimutkaiseen tekniseen kikkailuun. Työkalu keskittyykin kielelliseen ja kognitiiviseen saavutettavuuteen, joihin yrittäjä pystyy helposti itse vaikuttamaan.

Puntari on kehitetty interaktiiviseksi itsearviointityökaluksi, joka tarjoaa käyttäjälle kootun palautteen ja konkreettiset ohjeet saavutettavuuden parantamiseen. Se paitsi testaa myös opettaa yrittäjää huomaamaan verkkosivuillaan näkymättömät esteet, kuten riittämättömän värikontrastin tai sekavan palvelupolun.

Työkalu tarjoaa välittömän palautteen. Kuvassa 1 näkyy, kuinka vastaaja saa tulosten tarkastelun yhteydessä tiedon oikeasta vastauksesta sekä selkeät, sanalliset ohjeet tilanteen korjaamiseksi. Kun tällainen välitön palaute yhdistetään visuaalisiin esimerkkeihin, saavutettavuuden parantamisesta tulee yrittäjälle helposti lähestyttävää ja konkreettista.

Saavutettavuuspuntarista hyötyvät sekä yrittäjä että asiakas. Yrittäjä saa kilpailuetua parantamalla asiakaskokemusta ja rakentamalla luottamusta. Asiakas taas saa tarvitsemansa palvelun ja tiedon esteettömästi. Kun poistamme esteet ymmärryksen tieltä, rakennamme samalla jokaisen ihmisen digitaalista osallisuutta tukevaa yhteiskuntaa.

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882. EUR-Lex. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2019/882/oj?locale=fi

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Finlex. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2019/306

Leskelä, L. 2019. Selkokieli: Saavutettavan kielen opas. Kehitysvammaliitto ry.

Papunet. 2024a. Esteettömyysdirektiivi. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://papunet.net/saavutettavuus/lait-ja-standardit/esteettomyysdirektiivi/

Papunet. 2024b.WCAG 2.2:n rakenne ja käyttö. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://papunet.net/saavutettavuus/ohjeita-ja-oppaita/teknisen-saavutettavuuden-ohjeet-wcag/wcag-2-2n-rakenne-ja-kaytto/

Papunet. 2025. Kognitiivinen saavutettavuus. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://papunet.net/saavutettavuus/ohjeita-ja-oppaita/kognitiivinen-saavutettavuus/

Putkonen, V. 2026. Kielellisen ja kognitiivisen saavutettavuuden auditointityökalu – Opas sote-alan pk-yritysten verkkosisältöjen kehittämiseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052114844

Saavutettavuuspuntari™. 2026. Itsearviointityökalu. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://forms.gle/K5PakW9C6DnUiEu16