Asiakkaiden tulisi olla jokaisen menestystä tavoittelevan pienyrittäjän toiminnan keskiössä. Erilaisten asiakasryhmien kohtaaminen haastaa myyntityötä tekeviä. Arjessa on harvoin tilaa harjoittelulle – jokainen asiakaskohtaaminen on tosipaikka. Kuinka onnistumisen edellytyksiä voisi parantaa? Muutoskykyinen yhteisö rakentaa ja vahvistaa toimintaansa yhdessä, jolloin muutokset on helpompaa kohdata ja kääntää onnistumisiksi.
Työelämäsimulaatio on yksi yhteisöllisen kehittämisen keinoista. Simulaatio-pedagogiikkaan pohjautuvaa kehittämistä on perinteisesti hyödynnetty hoitoalalla, lentoliikenteessä sekä puolustusvoimissa mutta se sopii hyvin myös muun työelämän kehittämiseen (Tuni 2022). Simulaatiossa osallistujat kerääntyvät valitun teeman ääreen esimerkiksi kehittääkseen toimintaansa, oppiakseen uutta tai muodostaakseen yhteisen näkemyksen. Oppiminen tapahtuu tällöin tekemisen ja havaintojen kautta – oman toiminnan arvioiminen ja havaintojen purku yhteisessä, fasilitoidussa oppimiskeskustelussa on tärkeää. (Niemi ym. 2019.)
Liikkeelle ketterästi kokeillen
Liikunta-alan pienryhmässä seitsemän osallistujaa kolmesta päijäthämäläisestä pk-yrityksestä kokoontui yhteisen kysymyksen ääreen: kuinka tunnistaa asiakkaan tarpeet? Simulaatio rakennettiin aiemmassa tutkimuksessa esiin nousseiden tekijöiden varaan: 1) taustana oli osallistujille relevantti tavoite, 2) itse tilanteesta pyrittiin luomaan omaan työhön linkittyvä ja psykologisesti turvallinen sekä 3) tilanne sisälsi mahdollisuuden oivalluksiin ja yhteiseen oppimiseen (Niemi 2020, 80).
Simulaation kulku
Simulaatio aloitettiin taustoittamalla teemaa sekä esittelemällä osallistujille simulaation kulku sekä toimintaohjeet. Kullekin yritykselle rakennettiin oma tilanteensa. Ryhmäläiset pääsivät toimimaan paitsi myyjinä omissa tilanteissaan myös asiakkaina toisille sekä tilanteiden havainnoijina. Itse simuloitava myyntitilanne tapahtui toisessa tilassa, ja sen etenemistä seurattiin Teams-yhteyden välityksellä havainnointitilasta.
Tilanteen jälkeen osallistujat palasivat yhteen ja fasilitaattori ryhtyi ohjaamaan oppimiskeskustelua. Ensin osallistujat jakoivat ensitunnelmansa kokeilusta. Sitten siirryttiin kuvailemaan tilannetta tarkemmin – mitä siinä tapahtui ja miten? Tämän jälkeen pohdittiin, miksi näin tapahtui ja millaisia vahvuuksia ja heikkouksia tekemisessä tunnistettiin. Lopuksi nostettiin esiin oppeja ja huomioita, joita voidaan tunnistaa yleisemmällä tasolla ja soveltaa erilaisissa työtehtävissä.
![[Alt-teksti: useita henkilöitä istumassa pöydän ääressä neuvotteluhuoneessa, jonka seinällä on videonäyttö.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/12/896_2022_Simulaatio-asiakaskohtaamisen-kehittamisen-valineena-1024x636.jpg)
Opit ja oivallukset
Osallistujat eivät tunteneet menetelmää entuudestaan. He tulivat eri yrityksistä ja olivat tavanneet vain verkkoympäristössä. Simulaatiossa vallitsi kuitenkin tekemisen meininki ja oppimista tukeva avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Osallistujat jakoivat huomioitaan ja oppivat toisiltaan keskustellessaan esiin nousseista tilanteista. Simulaatio sai hyvän vastaanoton ‒ 86 % antoi simulaatiolle arvosanan 9 tai 10 (asteikko 0–10). Osallistujat kokivat, että se toi ihmisten erilaisuuden esiin, antoi uusia ideoita tutunkin tehtävän hoitamiseen sekä mahdollisti turvallisen kokeilun antaen aikaa kohtaamiselle. Tärkeitä oppeja kaikki.
Kirjoittaja
Annukka Heinonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Bounce Forward – Resilienssiä työelämään -hankkeessa (LAB 2022) projektipäällikkönä. Simulaatio toteutettiin osana hankkeen resilienssipajatoimintaa.
Lähteet
Niemi, S. 2020. Asiantuntijaorganisaatioiden uudistumiskyvyn kehittäminen simulaatioilla. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(2), 70–87. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/95964
Niemi, S., Kivinen, E., Takaluoma, M., Kräkin, M. & Pukarinen, E. 2019. Vaikuttavaa oppimista ja kehittämistä simulaatiolla. Simulaatio-oppimistilanteen järjestäminen simulaatiokeskus SimuLtissa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 52. Viitattu 12.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-314-4
Tuni. 2022. Tampereen yliopisto. Tampereen ammattikorkeakoulu. Pedagoginen suunnittelu. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://www.tuni.fi/tlc/suunnittelu/pedagoginen-suunnittelu/
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. Bounce Forward – Resilienssiä työelämään. Hanke. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/bounce-forward-resilienssia-tyoelamaan
