Nykypäivänä naisilla on merkittävän paljon vaihtoehtoja kontrolloida hedelmällisyyttään. Hormonaalisista ehkäisymenetelmistä on tullut yleisiä ja suosittuja. Kuitenkaan kaikki naiset eivät näitä voi tai halua käyttää, sillä joidenkin kokeman mukaan ne aiheuttavat erilaisia haittavaikutuksia, kuten seksuaalista haluttomuutta ja mielialahaittaa. Hormonaalisia menetelmiä saatetaan karttaa myös pelon vuoksi, että hormonit vaikuttaisivat jollain tavalla hedelmällisyyteen.
Ammattilaisen velvollisuus on antaa näyttöön perustuvaa tietoa eri menetelmistä, mutta myös ottaa tosissaan naisen mahdolliset aikaisemmat kokemukset tietyn ehkäisymenetelmän käytöstä. (Heikinheimo & Saloranta 2019.) Esimerkiksi terveydenhoitajan työssä on tärkeää tietää erilaisista raskauden ehkäisyn mahdollisuuksista ja niissä huomioon otettavista asioista (Hirvisaari ym. 2021, 29).
Täysimetys ehkäisymenetelmänä
Täysimetys ehkäisee raskaudelta, kun lapsi on alle kuuden kuukauden ikäinen. Varmana ehkäisykeinona imetystä ei voida kuitenkaan pitää, mutta kuukautisten ollessa vielä poissa ja vauvan täysimetyksessä ehkäisyteho on sama kuin kondomia käytettäessä. (Tiitinen 2020.) Laktationaalinen amenorroea -menetelmän mukaan täysimetystä voidaan pitää ehkäisykeinona, joka heikentää äidin hedelmällisyyttä. Täysimetyksen aikana ovulaatio estyy 98 %:n todennäköisyydellä, jos laktationaalinen amenorroea -menetelmän kaikki kriteerit täyttyvät. Luotettavuutena voidaan pitää sitä, että vauva on alle 6 kuukauden ikäinen, imetys tapahtuu 4–5 tunnin välein päivisin sekä öisin, vauvalle ei anneta muuta ravintoa eivätkä äidin kuukautiset ole vielä alkaneet.
Liikasen ja Suhosen tutkimuksessa lähes puolet vastanneista naisista (42 prosenttia) oli kuullut täysimetyksestä omana ehkäisymenetelmänään, mutta vain 16 prosenttia vastanneista tiesi täysimetyksen kaikki kriteerit. (Liikanen & Suhonen 2014.)
“Varmat päivät” ehkäisymenetelmänä
Luonnonmenetelmä eli “varmat päivät” perustuu hedelmällisten päivien tunnistamiseen. Tähän voidaan käyttää eri menetelmiä, kuten peruslämmön mittaamista tai kalenterin avulla arviointia. Tunnistamiseen on saatavilla sovelluksia, joista suurimman osan ehkäisytehoa ei ole tutkittu. Säännöllinen ovulaatio tapahtuu vain noin joka kymmenennellä naisella. Kuukautiskierron aikana on siis vain muutamia päiviä, jolloin voi tietää, ettei raskaus ala. Kierron hedelmällisenä ajankohtana tulisi pidättäytyä yhdynnästä. (Heikinheimo & Saloranta 2019.)
Tämän ehkäisymenetelmän käytön teho riippuu omasta huolellisuudesta. Tutkimuksissa on saatu täydellisellä käytöllä varsin hyvä ehkäisyteho. Käytännössä ehkäisyteho on kuitenkin epävarma. Tämän takia tätä voidaan lähinnä suositella naiselle, joka hyväksyy raskaaksi tulemisen vaihtoehdon. (Heikinheimo & Saloranta 2019.)
Kirjoittajat
Laura Hirvisaari, Heidi Kettunen ja Essi Rinnemaa ovat LAB- ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita. Kirjoitus perustuu opinnäytetyöhön.
Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja LAB-ammattikorkeakoulun lehtori sekä toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Heikinheimo, O. & Saloranta, T. 2019. Hormonittomat ehkäisymenetelmät – ratkaisu ehkäisyongelmiin? Duodecim. [Viitattu 23.2.2021]. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14709
Hirvisaari, L., Kettunen, H. & Rinnemaa, E. 2021. Oppimateriaali raskauden ehkäisystä LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 13.3.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104225452
Liikanen, J. & Suhonen, S. 2014. Vastasynnyttäneiden naisten ehkäisytiedoissa on puutteita. Lääkärilehti. Vol. 69(16-17), 1255-1256. [Viitattu 22.2.2021]. Saatavissa: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/vastasynnyttaneiden-naisten-ehkaisytiedoissa-on-puutteita/
Tiitinen A. 2020. Lääkärikirja Duodecim. Raskaudenehkäisy synnytyksen jälkeen. [Viitattu 24.2.2021]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00989
