Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutuksen verkosto – AMKit sote-uudistuksen aalloilla

Sosiaali- ja terveysalan johtamiseen kohdentuvaa ylempää ammattikorkeakoulutusta tuotetaan lähes kaikissa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivassa 22:ssa ammattikorkeakoulussa. Sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen (sote-uudistus) tuo muutosten toteutuksen rinnalle tarpeen kehittää johtamisosaamista (Juujärvi ym. 2019). Viitala ym. (2017) toteavat, että johtamisen roolia ja kehittämistä tulee yleensäkin vahvistaa ja nostaa johtamisen kehittäminen strategiseksi voimavaraksi.   

Verkoston käynnistyminen  

Ylemmän ammattikorkeakoulutuksen käynnistymisen alkutaipaleella kouluttajat ja kehittäjät tapasivat säännöllisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa verkostotyössä (jatkotutkintokokeilu 2002-2005 sekä kehittämisverkostot vuosina 2006-2009 ja 2010-2012). Yhteistä kehittämistä jatkettiin Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (ARENE) alaisessa YAMK-koulutuksen kehittämistyöryhmässä vuosien 2013–2017 aikana. Yhteistyötä on toteutettu myös koulutus- ja alakohtaisissa verkostoissa, mutta kansallinen yhteistyö on kokonaisuutena vähentynyt. Valtakunnallinen terveysalan verkosto onkin todennut YAMK-koulutusten verkostoitumistarpeen ja verkoston toimeksiannosta perustettiin Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutuksen verkosto. Perustamistapaamiseen syyskuussa 2020 osallistui 23 YAMK-toimijaa 21 ammattikorkeakoulusta. Esittelykierroksen aikana osallistujat esittivät toiveita ja odotuksia verkostolle (Kuvio 1.). Vastauksissa korostui verkostoitumisen ja yhteistyön merkitys jo sinänsä. Verkosto voisi näkyä valtakunnallisena toimijana, joka tuottaa yhteisiä linjauksia, yhteisiä TKI-hankkeita ja määrittelisi koulutuksen sisällöllisiä painotuksia. Myös pedagoginen kehittäminen ja aikuisopiskelijan ohjaus nähtiin luonnollisena osana verkoston toimintaa. Kytkentä sote-uudistukseen sekä sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutuksen profiloituminen alueellisesti, kansainvälisesti sekä suhteessa tiedekorkeakoulun tuottamaan sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutukseen ovat osa kansallista vaikuttamista.  Toiveena oli, ettei verkosto luo kilpailuasetelmaa, sillä kaikki koulutus ja osaamisen kehittäminen on tarpeen.  

Kuvio 1. Osallistujien odotuksia sote-johtamisen YAMK-verkostolle (Kuvio: Päivi Huotari)

Verkoston tavoitteet 

Aloitustapaamisen keskeisenä tavoitteena oli loppukeväällä 2020 laaditun alustavan toimenpideohjelman muokkaaminen pienryhmissä.  Verkoston jäsenet painottivat samoja asioita, kuin mitä alustavaan toimenpideohjelmaan oli kirjattu. Toimenpideohjelman keskeiset tavoitteet ovat:  

  • Sote-johtamisen osaaminen vastaa työelämän muuttuviin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. 
  • Sote- johtamisen YAMK-koulutuksen pedagoginen kehittäminen vastaa työelämän osaamistarpeisiin. 
  • TKI-yhteistyö vahvistuu. 
  • Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutuksen kansainvälisen yhteistyö lisääntyy. 
  • Sote-johtamista kouluttavien AMKien ja kouluttajien jaettu asiantuntijuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen vahvistuvat. 

Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutusten verkoston tarve oli ilmeinen ja moni jäsen nosti tämän esille puheenvuorossaan. Verkoston toiminta jatkui tavoitealueiden työskentelyn käynnistymisenä ja eri tavoitteille nimettiin puheenjohtajat. Yhteisten tavoitteiden mukainen pitkäjänteinen verkostotyöskentely etenee tulevina vuosina tavoiteryhmissä ja verkostotapaamisissa.  

Kirjoittajat 

Päivi Huotari toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulutusta Uudistava johtaminen ja toimii sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK -verkoston vetäjänä. 

Kirsi Koivunen toimii yliopettajana Oulun ammattikoreakoulussa ja toisena sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK -verkoston vetäjänä 

Lähteet 

Juujärvi, S., Sinervo, T., Laulainen, S., Niiranen, V., Kujala, S., Heponiemi, T. & Keskimäki, I. 2019. Sote-ammattilaisten yhteinen osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Päätösten tueksi 3 / 2019. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/171277/Juujarvi_Sinervo_Laulainen_Niiranen_Kujala_Heponiemi_Keskimaki.pdf?sequence=1 

Viitala, R., Kultalahti, S. & Kangas, H. 2017. Does strategic leadership development feature in managers’ responses to future HRM challenges? Leadership & Organization Development Journal, 38(4), 576-587. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://doi.org/10.1108/LODJ-02-2016-0035 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *