Sosiaalihuoltolaki määrittelee niin sosiaalihuollon palveluita, asiakkaan oikeuksia kuin eri am-mattiryhmien velvollisuuksia. Sosiaalipalveluja tarvitseva asiakas tulee oikea-aikaisesti saattaa riittävästi mitoitetun tuen piiriin. (Joronen ym. 2018, 47‒48; Sosiaalihuoltolaki 2014/1301.) Suomessa lapsi- ja perhepalvelujen ‒ LAPE ‒ muutosohjelman lähtökohdaksi asetettiin hallinnonrajat ylittävä yhteistyö ja yhteinen työ, jossa huomioidaan perheiden monimuotoisuus ja lapsen etu lapsi- ja perhelähtöisesti (STM 2017, 4). Tavoitteena oleva eri toimijoita ja palveluita yhdistävä integratiivinen työtapa on lapsi- ja perhepalveluita käyttävien asiakkaiden etu ja oikeus.
Integratiivinen työtapa toteutuu hyvin esimerkiksi perhekeskuksissa, joiden kehittämiseen keskityttiin LAPE-muutosohjelmassa vuosina 2019‒2020 (Hastrup ym. 2021, 2).
Helsinki on kehittänyt aktiivisesti perhekeskusmallia kaupungin omissa varhaisen ja erityisen tuen palveluissaan. Perhekeskustoiminta sisältää lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen koottuna joko samassa toimipisteessä tai verkostomaisena kokonaisuutena. Digitaalisia palveluja on saatavilla sähköisenä perhekeskuksena. Siinä asiakkaaksi tulon kanavat on keskitetty ja yhteydenpitoa on teknisesti helpotettu asiakkaan ja ammattilaisten välillä.
Lapsiperheiden sosiaaliohjaajan perustehtävässä tehdään sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arviointia. Palvelutarpeen arvioinnista linjataan sosiaalihuollon ammattihenkilön velvollisuutena ja virkavastuulle kuuluvana sosiaalihuoltolaissa (36§) sekä ammattihenkilöstöstä annetussa laissa (817/2015, 3§). Laki korostaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, joka ilmenee käytännössä perustason palveluihin hakeutumisen ja vastaanottamisen vapaaehtoisuutena. Sosiaaliohjaus on perheille suunnattua tilapäistä tukea ja palvelujen koordinointia. Työn keskiössä on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. (SHL 16§.)
Sosiaaliohjaukselle ominainen integratiivinen työtapa edellyttää vahvaa ammatillista osaamista. Luottamuksen synnyttäminen asiakkaisiin, oikea-aikainen reagointi ja tilannearviointi, asiakkaiden tarpeiden ja palvelujärjestelmän yhteensovittaminen korostuvat osaamisessa. Integratiivista työskentelyä tukemaan on sote-palveluissa siirrytty yhteiseen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin, jonka avulla palveluohjausta kehitetään. (Apotti 2022; Kuikka 2022).
Asiantuntijuutta asiakkaan arjessa
Lasten ja nuorten hyvinvointia kartoittavassa kouluterveyskyselyssä vuonna 2021 todettiin elämään tyytyväisyyden vähentyneen. Hyvinvoinnin heikkeneminen tilastoitui kouluikäisten ahdistuneisuuden kasvamisena, terveyden heikkenemisenä ja yksinäisyyden kokemisena. (Helakorpi & Kivimäki 2021.) Helsingissä varhaisen tuen palveluresurssia on lisätty kasvavien asiakastarpeiden mukaan (Laxström 2022). Sosiaaliohjauksellisia työtapoja tulee edelleen kehittää yhdessä asiakkaiden ja eri palvelujen kanssa.
Sosiaaliohjauksellista asiantuntijuutta voisi jalkauttaa varhaiskasvatuksen sosionomin työhön tai koulun ja vapaa-ajan toiminnan kautta nuorten arkiympäristöön. Kolmas sektori on onnistunut luomaan ja kohdentamaan nuorille digitaalisia alustoja kynnyksettömään ammattilaisen kohtaamiseen – voisivatko perhekeskuksen palvelut tulevaisuudessa taipua vastaavaan ketteryyteen?
Kirjoittajat
Katri Åfelt on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija Lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän toimii lapsiperheiden sosiaaliohjaajana Helsingin kaupungissa.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Apotti. 2022. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.apotti.fi/
Hastrup, A., Pelkonen, M. & Varonen, P. 2021. Perhekeskusten kehittäminen ja vakiinnuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla: ohjeita toimintasuunnitelman laadintaan. THL. Työpaperi 9/2021. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141560/URN_ISBN_978-952-343-635-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Helakorpi, S. & Kivimäki, H. (toim.) 2021. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. THL tilastoraportti 30/2021. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143063/ktk_tilastoraportti2021_2021-09-09_kuviot_kuvana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Joronen, K., Kanste, O., Halme, N., Perälä, M-L. & Pelkonen, M. 2018. Lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävien palvelujen integraatiota tukevat toimet eri maissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 35/2018. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://moodle.lut.fi/pluginfile.php/1086922/mod_resource/content/1/35-2018-Lasten%20ja%20nuorten%20palveluiden%20integraatio%20eri%20maissa.pdf
Kuikka, I. 2022. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen Apotti-koordinaattori. Helsingin kaupunki. Haastattelu 7.10.2022.
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817. Finlex. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150817
Laxström, K. 2022 Lapsiperheiden sosiaaliohjauksen johtava sosiaaliohjaaja. Helsingin kaupunki. Haastattelu 7.11.2022.
Pixabay. 2012. Align fingers. Pixabay. Viitattu 11.11.2022. Saatavissa https://cdn.pixabay.com/photo/2012/12/20/10/12/align-fingers-71282_960_720.jpg
Sosiaalihuoltolaki 20.12.2014/1301. Finlex. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
STM. 2017. Yksi lapsi, yksi suunnitelma. LAPE-hankkeeseen liittyvän moniammatillista tiedonhallintaa kehittävän työryhmän raportti 2017:36. Viitattu 31.10.2022. Saatavissa https://moodle.lut.fi/pluginfile.php/1086909/mod_resource/content/1/Yksi%20lapsi%20yhteinen%20suunnitelma%20ty%C3%B6ryhm%C3%A4raportti.pdf
