Robotietoisku kampuksella

XAMK-ammattikorkeakoulun Kotkan kampuksella järjestettiin 3.12.2019 aamukahvin yhteydessä luentosarja robotiikasta. Sarjassa käsitellään robotiikan mahdollisuuksia ja tulevaisuuden kehitysnäkemyksiä osana Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä -hanketta, jossa pilotoidaan automatisoitu sairaalan pienjätelogistiikkaratkaisu. Tilaisuudessa kuulimme esimerkkejä robotiikkaratkaisuista ja teknologian tuomista mahdollisuuksista, joiden parissa tulemme todennäköisesti työskentelemään.

Kuva 1. Sosiaalinen Pepper-robotti sopii työkaveriksi esimerkiksi hoiva-alalle. (Kuva: Pixabay)

Robotit tulevat, oletko valmis?

Aamun avauksesta vastasi Airo Island ry:n toimitusjohtaja Nicholas Andersson.  Airo Island on yhdistys, jonka tehtävänä on edistää robotiikkaa ja tekoälyä sekä lisätä tietoisuutta eri mahdollisuuksista niiden käyttöön. Nicholas esitteli Suomen ensimmäisen robotin, joka hänen sanojensa mukaan oli tyhmä kuin saapas ja toisti samaa liikerataa. Tämä robotti otettiin käyttöön teollisuudessa ja se huolehti suoran sauman hitsaamisesta. Tästä alkoi robotiikan yleistyminen lähinnä teollisuudessa. Robotit ovat tästä kehittyneet, vaikka eivät vielä tekoälyä ole tarvinneet. Sosiaalinen robotti Pepper on käytössä hoivakodeissa esimerkiksi viriketoiminnan vetämisessä. Andersson ajattelee robotiikan käytön lisääntyvän, kun ihmiset ikääntyvät ja tarvitsevat apua arkea toiminnoista selviytymiseen kotioloissa. Arkea helpottavasta robotiikasta esimerkkinä on lääkeautomaatti Evondos. Erilaisia teknologisia ratkaisuja on jo kehitetty paljon. Tulevaisuudessa uusia keksintöjä ei tule yhtä nopeasti, mutta sovellusten ja jo olemassa olevien keksintöjen kehittämisen tahti kiihtyy.

Robotiikka, konenäkö ja syväoppiminen

Solteq Roboticsin pääarkkitehti Marko Pitkänen jatkoi luentosarjaa samoilla aiheilla kuin Andersson. Kuulijoiden mielenkiintoa heräteltiin kysymällä ”Minkä ongelman sinä haluaisit ratkaista?”. Teknologiaratkaisuja on hyvä esittää käyttäjälähtöisesti ja kuvailla asiakkaan kokemuksia laadukkaasta palvelusta, joka on mahdollista järjestää, ja joka lisää työn mielekkyyttä sekä parantaa tehokkuutta. Näin käyttötapaus voi olla menestys. Teknologian kehitys etenee, kun ratkaistaan pieniä, jokapäiväisiä ongelmia. Samaan aikaan kun teknologia kehittyy teollisuuden tarpeista ihmisien hoitamiseen sekä kuntoutukseen, nousevat kysymykset tekoälyn eettisyydestä. Eettiset pohdinnat nousevat esille ihmisten peloista, mielikuvituksesta tekoälyä kohtaan. Teknologian lyhyt historia sekä oletukset lisäävät epätietoisuutta ”koneiden oppimisesta”. Itse robotiikka ei uhkaa eettisiä arvoja. Eettistä epätietoisuutta on erityisesti datan säilyttämisestä ja omistamisesta. Loppujen lopuksi ihminen vastaa aina näistä kysymyksistä.

Lopuksi Teemu Sandelin Wisematic Oy:stä kertoi cobot-yhteistyöroboteista työkavereina. Yhteistyörobotti on ihmisen kanssa työskentelyyn sopivan robotiikan edelläkävijä. Robottiin on integroitu konenäkö, joka tekee niistä muita robotteja kyvykkäämpiä. Ne tunnistavat muutokset ympäristössään automaattisesti ja soveltuvat siten vaihtuville tuotantoerille ja tuotevarianteille.

Kirjoittaja

Jonna Sirviö toimii TKI-asiantuntijana tekoälypajahankkeessa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ajatus aiheesta “Robotietoisku kampuksella”