Taitotalon ja Suomen diakoniaopiston tutkimuksesta käy ilmi, että sosiaali- ja terveysalan maine haittaa edelleen alan veto- ja pitovoimaa. Organisaatioiden vuoden 2023 lopulla sote-alan työnantajilla teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että työnantajat ovat aidosti huolissaan alan maineesta ja pyrkivät aktiivisesti parantamaan työoloja monin eri tavoin. (Taitotalo 2024.)
Työnantajien korjaustoimenpiteet kohdistuvat työilmapiiriin ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin. Erityisesti panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen ja tätä kautta pyritään lisäämään jo alalla olevien työhyvinvointia, mikä edelleen edistää alan veto- ja pitovoimaa. Tutkimuksesta ilmenee, että työnantajat ja työntekijät ovat samaa mieltä alan epäkohdista ja kehittämiskohteista. (Taitotalo 2024.) Työtä alan maineen parantamiseksi on edelleen, mutta suunta on oikea.
Potilaan kiitos paras kiitos
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää sekä hoidon laatua Suomessa on pitkään pidetty yhtenä maailman parhaista. Muutaman viime vuoden aikana julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt yhä enemmän huolta sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. Hoitajat ovat tuoneet esille alan epäkohtia erityisesti työoloihin ja työn vaativuuteen liittyen.
Sote-alan ammattiryhmien julkisuuskuva on kuitenkin edelleen varsin hyvä. Kritiikki ja ulostulot julkisuudessa kohdistuvat enemmän sote-alan ja palveluiden muodostamaan kokonaisuuteen eikä erillisiin ammattiryhmiin. Ihmiset luottavat sote-henkilöstöön ja ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja henkilökuntaan. (Kuntaliitto 2021). Suomessa sote-alan henkilöstö koostuu hyvin koulutetuista ja rautaisista ammattilaisista. Kuten mainittua, alan epäkohtiin ja kehittämistarpeisiin on alettu työantajapuolelta kiinnittää entistä enemmän huomiota, ja tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty.
Sote-alan kenttä on laaja, ja varmasti alalle valmistuvilla on hyvin erilaisia ajatuksia ja odotuksia tulevasta työstään. Joka tapauksessa alaa ja eri työtehtäviä yhdistää työn monipuolisuus ja palkitsevuus. Työn palkitsevuus konkretisoituu siihen, kun onnistuu auttamaan toista ihmistä. Alan ympärillä pyörivästä myllerryksestä huolimatta useimmat opiskelijat odottavat valmistumista ja tulevaa työtään innolla. Varmasti haastavia hetkiä ja tilanteita tulee vastaan, mutta niin tulee myös onnistumisia ja palkitsevia hetkiä. Kiitos potilaan suusta on kenties suurin kiitos, jonka voi saada.
HAVUJA-hanke
HAVUJA ‒ veto- ja pitovoimaa -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun, Saimaan ammattiopiston- ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteinen hanke, jolla pyritään lisäämään sote-alan veto- ja pitovoimaa. Kohderyhmänä ovat erityisesti alaa harkitsevat, alalle opiskelevat ja alalla jo työskentelevät. Hankkeeseen liittyvillä toimenpiteillä lisätään osaavan henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta myös jatkossa. Alan vetovoimaisuutta hanke pyrkii lisäämään erityisesti tukemalla positiivisen brändin luomista (LAB 2024).
Kirjoittajat
Nico Koponen on ensihoitaja AMK -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta.
Arja Sara-aho työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle -hankkeessa.
Lähteet
Kuntaliitto. 2021. Kuntalaiset aiempaa tyytyväisempiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2021/kuntalaiset-aiempaa-tyytyvaisempia-sosiaali-ja-terveyspalveluihin
LAB. 2024. HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/havuja-veto-ja-pitovoimaa-hyvinvointialalle
Taitotalo. 2024. Tutkimus: Sotealan maine haittaa työvoiman veto- ja pitovoimaa, vaikka työnantajat kehittävät työoloja. Viitattu 15.3.2024. Saatavissa https://www.taitotalo.fi/ajankohtaista/uutinen/tutkimus-sote-alan-maine-haittaa-tyovoiman-veto-ja-pitovoimaa-vaikka-tyonantajat-kehittavat-tyooloja
