Julkisen talouden voimakas säästöpaine väestön ikääntyessä ja kaupungistumisen myötä muuttuva asutusrakenne aiheuttavat voimakkaita paineita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon ja edellyttävät palvelujärjestelmän kehittämistä. (THL 2020). Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestetään koko ajan enenevässä määrin yksityisyrittäjien toimesta julkisen talouden säästöpaineiden ja palvelutarpeen muutosten takia. Digitalisaatio tarjoaa palveluntuottajalle mahdollisuuksia tuottaa palveluita laajemmalle, nopeammin ja helpommin.
Yrittäjälle tämä merkitsee enemmän laskutettavaa työaikaa, kun asian pystyy hoitamaan nopeammin. Toisaalta taas sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjissä on paljon ihmisiä, jotka eivät osaa tai pysty teknologiaa käyttämään. Terveydenhuollon ammattilaisten digitaalista osaamista tulee lisätä, jotta digitalisaation hyödyt saataisiin paremmin käyttöön. (Shiferaw ym. 2020, 2.)
Soteyritysten digistepit -hankkeen (LAB 2021) tavoitteena on tukea eteläkarjalaisia sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksiä ottamaan käyttöön digitaalisia työkaluja, laitteistoja ja ohjelmistoja, joiden avulla yrityksen toiminta tehostuu ja palveluiden saatavuus paranee.
Hankkeessa tehtiin tarve- ja osaamiskartoitus eteläkarjalaisille soteyrityksille, jotta hankkeen toimenpiteet voitaisiin kohdentaa oikein. Vastauksia saatiin 30 kappaletta. Suurin osa vastanneista oli mikro- ja pienyrityksiä. Digiratkaisuista internetsivut ja sähköinen taloushallinto oli yrityksillä jo melko laajalti käytössä. Samoin tietoturvallinen toiminta oli kyselyn mukaan tuttua ja tietosuoja aktiivisesti käytössä. Sosiaalisesta mediasta enemmistö käytti Facebookia viestinnässä. Sen sijaan tiedolla johtamista ja data-analytiikan käyttöä ei vastanneissa yrityksissä kovin laajasti käytetty, kiinnostusta ottaa näitä käyttöön tulevaisuudessa oli muutamalla yrityksellä.
Kyselyn perusteella digiratkaisut hoidon tukena ja hoivarobotiikka olivat vielä vähänlaisesti käytössä, mutta kiinnostusta näihin ilmaisi moni yritys. Kyselystä kävi ilmi, että suurimmat puutteet digiratkaisujen käyttöönottoon on se, ettei tiedetä, mitä digiratkaisuja on käytössä. Osa koki digiratkaisujen hankkimisen kalliina, ja tämän takia ei ollut kiinnostusta panostaa laitteisiin.
Ensi vuonna Soteyritysten digistepit -hanke pyrkiikin lisäämään yritysten tietoisuutta erilaisia digitaalisista ratkaisuista ja avustamaan tarpeen mukaan myös käyttöönotossa. Osaamisen ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää myös opintojaksojen suunnittelussa, jotta saamme osaavia ja kykeneviä ammattilaisia vastaamaan tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja digitalisaation vaatimuksiin.
Kirjoittaja
Tiina Simola työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Soteyritysten digistepit -hankkeen projektipäällikkönä ja kirjoittaa väitöskirjaa terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisesta kompetenssista ja tulevaisuuden osaamishaasteista.
Lähteet
LAB. 2021. Soteyritysten digistepit. Hanke. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/soteyritysten-digistepit
Shiferaw, K., Tilahun, B. & Endehabtu, B. 2020. Healthcare providers’ digital competency: a cross-sectional survey in a low-income country setting. BMC health services research. Vol.20 (1), 1021-1021. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://dx.doi.org/10.2196%2F22161
THL. 2020. Soteuudistus. Palveluverkon kehittäminen. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-jarjestaminen/palveluverkon-kehittaminen
