ASynRo-projektissa startupien selviytymistekijät ovat olleet tärkeä aihe, sillä projektin tavoitteena on kaupallistaa LUT-yliopistossa kehitetty suurnopeussähkökoneen roottori perustamalla uusi startup. Startupien selviytymistekijöitä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksen sekä haastatteluiden avulla. Tärkeimmät löydetyt tekijät olivat tiimi, emoyrityksen tuki, verkostot ja sijainti. Paljon muitakin tekijöitä löytyi, ja monet niistä ovat tapauskohtaisia.
Yksi useimmin esiin nousseista tekijöistä on tiimi. Sen yhtenäisyys on tärkeä startupin selviytymiseen vaikuttava tekijä. Tiimin jäsenten taustojen ja osaamisen tulisi olla monipuolista, sillä inhimillisen pääoman puute on havaittu olevan este kasvulle. Toisaalta on todettu, että henkilön aiempi työkokemus alalta nostaa startupin todennäköisyyttä lopettaa toimintansa. (Poso 2019)
Mitä tulee yliopistolähtöisiin ja vastaaviin emoyrityksestä irtautuneisiin startupeihin, on lähtöyrityksen tuen huomattu olevan suuri etu. Spin-offien on esimerkiksi havaittu menestyvän paremmin markkinoille pääsyssä kuin muiden startupien. Lähtöyrityksen tai -instituution tuesta on suuri apu, sillä se luo turvaa startupin ensimmäisille elinvuosille. (Poso 2019)
Verkostojen luonti on tärkeää startupien selviytymiselle. Verkostointia tulisi tehdä alusta asti niin asiakkaiden, sijoittajien kuin muidenkin sidosryhmien kanssa. Mitä laajemmat verkostot ovat, sitä paremmat ovat myös mahdollisuudet menestyä. Tämä näkyy erityisesti yhteistyön aloittamisessa. (Poso 2019)
Startupin sijainti on melko paljon tutkittu tekijä. Sijainnin vaikutus on vähentynyt viime vuosina, ja voikin olettaa, että sen merkityksen lasku tulee jatkumaan. Yritysryhmittymillä, eli klustereilla, on kuitenkin osoitettu olevan positiivinen vaikutus startupeihin. Sijainnilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia, sillä startupien tulisi olla esimerkiksi sijoittajien ulottuvilla, jotta nämä eivät kokisi yrityksen sijaintia esteeksi sijoittamispäätökselle. (Poso 2019)
Selviytymistekijöistä kaupallistamiseen
Edellä esitellyt tekijät ovat tärkeimpiä löytyneitä tekijöitä, ja tarkempaa tietoa niistä löytyy osana aiheesta tehtyä diplomityötä Startup Survival in B2B Markets – Case ASynRo (Poso 2019). Kyseiset tekijät eivät kuitenkaan vielä kerro, miten kaupallistaminen kannattaisi tehdä.
Kaupallistamisstrategian valintaan vaikuttaa moni tekijä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa perustajan visio, teknologian kehityksen vaihe sekä toimialan ja markkinan olosuhteet. (Dawnbreaker Press 1998) On muistettava, että yleensä startupit ovat taloudellisesti alakynnessä jo markkinoilla oleviin yrityksiin verrattuna. Tutkimusten mukaan startupien tulisi tästä huolimatta osallistua aktiivisesti uusiin kaupallistamisprojekteihin. Jos taas startupin teknologinen osaaminen on heikompaa, tulisi sen keskittää rajalliset resurssinsa yksittäisiin arvoketjun toimintoihin, pyrkien näin luomaan suhteellista etua. (Lin et al. 2011) Näitä ja monia muita asioita onkin otettava seuraavaksi huomioon, kun eri kaupallistamisstrategioita vertaillaan.
Kirjoittaja
Pauliina Poso työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Teknologia-yksikössä ja toimii ASynRo-hankkeessa projektipäällikkönä.
Lähteet
Dawnbreaker Press. 1998. Commercialization Strategies. [Online] Chapter 3.
Lin, C., Jiang, J., Wu, Y. & Chang, C. 2011. Assessment of commercialization strategy using R&D capability. Industrial Management & Data Systems. Vol. 111 (3), 341–369.
Poso, P. 2019. Startup Survival in B2B Markets – Case ASynRo. Diplomityö. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT.
Linkit
LAB. 2020. ASynRo – Aksiaalisesti Laminoitu Synkronireluktanssikoneen Roottori. [Viitattu 16.10.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/asynro-aksiaalisesti-laminoitu-synkronireluktanssikoneen-roottori
Kuvat
KUVA 1. Altmann, G. 2019. Pixabay. [Viitattu 16.10.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/k%C3%A4ynnisty%C3%A4-liiketoiminta-4190869/
