Strategisen johtamisen oppimisen muotoilu ennakkotehtävän avulla

Oppimisen muotoilua on mahdollista toteuttaa digitaalisessa oppimisympäristössä yksinkertaista ennakkotehtävää hyödyntämällä. Saatu tieto auttaa opettajaa muotoilemaan oppimista opiskelijalähtöiseksi, jolloin opiskelijoiden kokemukset ja toiveet yhdessä oppimistavoitteiden kanssa muodostavat lähtökohdan arvon luomiseksi opiskelijoille työelämän tilanteita varten (ks. Laurillard 2024).

Strateginen johtaminen on jo perinteisesti ollut opintojakso, jolla johtamisen YAMK-tutkintojen ydinosaamisen opinnot käynnistyvät. Strategisen johtamisen opetuksen toteutus tammikuussa 2025 rakentui luonnollisesti ennakkoon asetetuille osaamistavoitteille. Tästä lähtökohdasta opintojakson suunnittelussa sovellettiin myös oppimisen muotoilua (Learning Design) digitaalisessa oppimisympäristössä (ks.  Zalavra ym. 2023; Wasson & Kirschner 2022; Huhtanen 2019).

Ennakkotehtävän tuoma tieto muotoilun lähtökohtana

Opintojaksolle suunniteltiin ennakkotehtävä, jota hyödynnettiin oppimisen muotoilussa. Opiskelijoita pyydettiin lukemaan ammatillinen artikkeli opintojakson aihepiiristä (Malin 2024) ja kirjoittamaan sen perusteella lyhyt reaktiopaperi kokemuksiaan strategisen johtamisen haasteista sekä toiveista teemoista, joihin opiskelijat olivat kiinnostuneita perehtymään syvällisemmin. Ennakkotehtävä orientoi opiskelijoita opintojakson sisällöllisiin teemoihin, muodosti yhteyden opiskelijoiden aiemmin opitun sekä työelämässä saadun kokemuksen ja oppimistavoitteiden välille sekä tarjosi opettajalle tietoa opetuksen sisältöjen suunnitteluun opiskelijalähtöisesti.

Ennakkotehtävän vastausten luokittelun perusteella opiskelijat tunnistivat useita strategisen johtamisen haasteita, jotka voitiin näin nivoa osaksi opetusta esimerkiksi toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuustietoa tarkasteltaessa.

• Resurssipula ja taloudelliset haasteet: Jatkuvat säästöpaineet ja resurssien niukkuuden koettiin vaikeuttavan strategisten tavoitteiden saavuttamista.
• Digitaalinen siirtymä: Digitalisaatio nimettiin keskeiseksi haasteeksi, joka vaatii organisaatioilta joustavuutta ja kykyä sopeutua uusien teknologioiden käyttöönottoon. Digitaalisia palveluiden hyödyntämisen tehottomuus nimettiin myös haasteeksi.
• Muutosjohtaminen: Muutosjohtamisen taitojen koettiin nousseen keskeiseen rooliin, erityisesti tarkasteltaessa tarpeita kehittää työntekijöiden osallistamista ja avointa viestintää muutoksista.
• Kilpailu työntekijöistä: Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla toimivat opiskelijat kokivat haasteeksi kilpailun osaavista työntekijöistä sekä työpaikkojen veto- ja pitovoimain ylläpitämisessä.
• Strategian jalkauttaminen: Strategisten tavoitteiden ei koettu juurtuvan organisaation kaikille tasoille, minkä koettiin heikentävän strategisten toimenpiteiden onnistumista.
• Yhteistyö ja verkostotyö: Monialaiset verkostot ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa nähtiin yhtäältä välttämättöminä, mutta samalla opiskelijat tunnistivat niihin liittyviä haasteita erilaisten tavoitteiden ja toimintatapojen yhteensovittamisessa.
• Epävarmuus ja ennakoimattomat muutokset: Toimintaympäristön nopeiden ja ennakoimattomien muutosten koettiin lisäävän epävarmuutta ja vaativat organisaatioilta aiempaa nopeampaa reagointikykyä.
• Työntekijöiden hyvinvointi ja sitoutuminen: Henkilöstön jaksamisen ja sitoutumisen edistäminen koettiin myös tärkeänä strategisen johtamisen haasteena. Esimerkkeinä tarkasteltiin huonoa johtamista ja työntekijöiden osallistamisen puutetta työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä.
• Säädökset ja lainsäädäntö: Julkisen sektorin toiminnassa lainsäädännön ja säädösten jatkuvien muutosten koettiin haastavan resurssien kohdentamista sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

Opiskelijoiden toiveet opintojaksolla käsiteltävistä teemoista sisältyivät osittain jo suunniteltuun opetukseen (esimerkiksi strategisen johtamisen käsitteet, strategian laatimisen menetelmät). Vastaavasti mukana oli toiveita myös teemoista, joita ei käsitelty kyseisellä opintojaksolla (esimerkiksi työhyvinvointi).

Ennakkotehtävien vastausten perusteella opiskelijoille tarjottiin syventävää oppimismahdollisuutta muutosjohtamisen, resilienssin ja arvon luomisen teemoista osana strategista johtamista.

Lähteet

Huhtanen, A. 2019. Verkko-oppimisen muotoilukirja – Käytännön työkaluja laadukkaan verkko-oppimisen muotoiluun. Aalto-yliopisto. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://fitech.io/app/uploads/2019/09/Verkko-oppimisen-muotoilukirja-v-1.4.1-web.pdf

Laurillard, D. 2024. Trust the Teachers: A Collaborative Approach to Learning Design Solutions. In R. Huang, D. Liu, M. A. Adarkwah, H. Wang & B. Shehata, B. (eds) Envisioning the Future of Education Through Design. Lecture Notes in Educational Technology. Springer, Singapore. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-981-97-0076-9_6

Malin, A-T. 2024. Strateginen johtaminen tulevaisuudessa. LAB Pro. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/strateginen-johtaminen-tulevaisuudessa/#:~:text=Strategisen%20johtamisen%20keskeisen%C3%A4%20teht%C3%A4v%C3%A4n%C3%A4%20voidaan,varmistaminen%20pyrit%C3%A4%C3%A4n%20takaamaan%20my%C3%B6s%20tulevaisuudessa.

Wasson, B. & Kirschner, P. A. 2020. Learning Design: European Approaches. TechTrends, 64(6), 815–827. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11528-020-00498-0

Zalavra, E., Papanikolaou, K., Dimitriadis, Y. & Sgouropoulou, C. 2023. Representing learning designs in a design support tool. Education and Information Technologies28, 6563–6594. Viitattu 10.2.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10639-022-11441-6