Toimiva yhteisopettajuus mahdollistaa substanssiopetuksen ja suomen kielen opetuksen onnistuneen integroinnin monikielistyvän ammattikorkeakoulutuksen haasteissa. Kokemukset filippiiniläisten sairaanhoitajien koulutuksen yhteisopettajuudesta LAB-ammattikorkeakoulussa tukevat mahdollisuutta kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen hyödyntämisestä osana hoitotyön opetusta. Parhaimmillaan yhteistyö kokeneen ja ammattitaitoisen suomen kielen opettajan kanssa vahvisti myös hoitotyön opettajan ammatillisuutta ja työnkuvaa. Positiivisella, mutta myös rakentavalla palautteella oli valtavan iso merkitys opettajuuden ja ammattitaidon kehittymisessä. Suomen kielen opettajan tuki ja palaute vaikuttivat myös hoitotyön selkokielisen opetustyylin rakentumiseen.
Filippiiniläisten sairaanhoitajien koulutuksen aikana hoitotyön opettajan kyselevä asenne ja kiinnostus opetusmenetelmiin mahdollisti pedagogisen vuoropuhelun jo opetuksen aikana. Onnistunut sanoittaminen ja tekemisen perusteleminen jää usein opetustyön tuiskeessa hiljaiseksi tiedoksi.
Yhteisopettajuuden kulmakivet
Luottamus, yhteistyö, avoimuus, rohkeus ja psykologinen turvallisuus ovat yhteisopettajuuden kulmakiviä. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa ilmapiirin, jossa uskalletaan kysyä, ottaa sosiaalisia riskejä sekä jokainen uskaltaa olla oma itsensä (Toivanen ym. 2021, 115–116). Opettaja pystyy aktiivisella kuuntelulla ja aidolla vuoropuhelulla lisäämään ryhmädynamiikkaa. Toimiva vuorovaikutus, oikea suhtautuminen virheisiin ja erilaisuuteen, tietynlainen heittäytyminen sekä uskallus ottaa ryhmässä riskejä lisäävät psykologista turvallisuutta. Statuksella, koulutuksella, elämänhistorialla tai olemassa olevilla taidoilla ei ole merkitystä, mikäli oikeasti ymmärtää ihmisten tasavertaisuuden.
Filippiiniläisten sairaanhoitajien koulutuksessa yhteisopettajuus sujui hienosti erityisesti sen vuoksi, että opetuksen suunnittelun perusta oli oppijalähtöisessä pedagogiikassa. Jaettu asiantuntijuus toimi saumattomasti, koska roolit olivat selvät. Myös selkeä roolijako lisää psykologista turvallisuutta (Työterveyslaitos 2024).
Opettajien roolijako
Hoitotyön opettaja vastasi substanssiosaamisesta ja keskittyi opettamaan sisätauti-kirurgisen potilaan hoitotyötä huomioiden opiskelijoiden suomen kielen osaamistason. Opetukseen kuului sekä teoriaa että kliinisiä käytännön harjoituksia. Keskeisessä roolissa olivat myös potilaan ohjaustilanteet ja eri hoitotilanteiden simulaatioharjoitukset.
Suomi toisena kielenä -opettajan ammattiin kuuluu opiskelijoiden kielitaidon tason arvioiminen ja opetuksen mukauttaminen oikealle tasolle. Tähän ammattitaitoon kuuluu myös opiskelijoiden sanaston laajuuden tunteminen ja niiden kohtien havaitseminen, jolloin liikutaan osaamistason ulkopuolella. Kun liikutaan lähikehityksen vyöhykkeellä, kevyt sanaston tai kielitiedon selvennys riittää.
Suomen opettaja varmistaa, että opiskelijoiden on mahdollista ymmärtää opetuksen keskeiset asiat ja samalla substanssiopettajan ymmärrys opiskelijoiden kielitaidon kehityksen vaiheesta vahvistuu. Suomen opettaja antaa opiskelijoille kielellisen ja vuorovaikutuksen mallin, miten pyydetään selittämään vaikeita käsitteitä tai varmistamaan, että on ymmärtänyt asian oikein. Ne ovat työelämässä ja etenkin sairaanhoitajan työssä tärkeitä taitoja.
Kysyminen ja kyseleminen voi olla kulttuurisesti vierasta ja epäsopivaa, koska se paljastaa oman tai toisen henkilön tietämättömyyden tai epävarmuuden. Suhde opettajiin ja esihenkilöihin on opiskelijoilla usein hierarkkisempi kuin mihin Suomessa on totuttu. Opiskelijoiden on hyvä saada kokemus siitä, että kysyminen ja keskeyttäminen on suomalaisessa työkulttuurissa hyväksyttävää ja jopa toivottavaa.
Kirjoittajat
Outi Niskanen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Aija Nurminen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa suomea hoitoalan, muotoilun, liiketalouden ja tekniikan alojen kansainvälisille opiskelijoille.
Lähteet
Toivanen, M., Känsälä, M., Kalliomäki-Levanto, T., Kauppi, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K. & Suorsa, T. 2021. Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 28.9.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141063/TTL-978-952-261-951-8.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Työterveyslaitos. 2024. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 28.9.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa