Hyvinvointia liikkumisesta ja elinympäristöstä on yksi LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin palveluinnovaatiot -vahvuusalueen pääteemoista. Salpausselkä Geopark näkyväksi -hanke vie tätä teemaa eteenpäin tuottamalla tietoa, joka auttaa paikallista väestöä ymmärtämään oman alueensa arvon ja lisää hyvinvointimatkailun parissa toimivien yritysten valmiuksia palvella alueelle saapuvia matkailijoita.
Kävin Maanmittauslaitoksen maastotietojen tilastotyökalussa, Suomigrammissa (2020) havainnoimassa, miltä maisemamme näyttää tilastojen valossa.
Sinistä monessa muodossa
Vesi on yksi hyvinvointimatkailun keskeisistä vetovoimatekijöistä Suomessa (Business Finland 2020). Suomigrammi kertoo, että järvivesi kattaa 18 % Päijät-Hämeen alueesta. Suomen maakunnista ainoastaan Etelä-Savolla (25 %) ja Etelä-Karjalalla (22 %) on suhteellisesti suurempi järvipinta-ala. Salpausselkä Geoparkin kuudesta kunnasta eniten järvipinta-alaa on Sysmällä (29%). Vesistömatkailun osalta alueemme vahvuudet sijaitsevat alueen pohjoisosassa, Päijänteen kansallispuiston ympäristössä. Idässä Kimolan kanavan avautuminen matkailuliikenteelle luo uusia mahdollisuuksia. Kauniita pienimuotoisia järvenrantareittejä löytyy myös muualta, muun muassa Lapakistosta sekä Paistjärven retkeilyalueelta.
Suoalueita Salpausselkä Geoparkin kunnissa on vain vähän, ja niiden merkitys luontomatkailussa on vähäinen. Runsaista pohjavesivarastoista huolimatta Salpausselkä Geoparkin alueella on Suomigrammin mukaan verrattain vähän myös lähteitä. Maanmittauslaitoksen rekisteristä löytyy Päijät-Hämeestä kaikkiaan 651 lähdettä, kunnistamme lähderikkain on Hollola, jossa lähteitä on 128. Monet lähteet, kuten Hollolan Kiikunlähde, ovat kuitenkin herkkiä luontokohteita, joiden matkailukäyttöön liittyy suuria haasteita. Pohjavedet ovat kuitenkin hyvinvoinnillemme tärkeitä fyysisenä voimavarana.
Kallioita ja näköalapaikkoja
Kallioalueiden osuus Suomen kunnista on suhteellisesti suurin Kökarissa, Ahvenanmaalla (63 %). Salpausselkä Geoparkin kunnista eniten kallioalueita on Heinolassa (4.7 %) ja Sysmässä (2.6 %). Vaikka kallioalamme on tässä vertailussa vaatimaton, avautuu kallioiltamme upeita näköaloja vesistöjemme ylle. Erinomaisia näköalapaikkoja ovat muun muassa Kammiovuori ja Päijätsalon näkötorni. Retkeilyyn sopivia kalliokohteita ovat myös Lapakisto sekä Tiirismaa. Lisäksi meillä on muutamia kiinnostavia kallioisia pienkohteita kuten Onkiniemen liikkuva kivi ja Paistjärven Pirunkirkko.
Harjujen ja suppien koti
Salpausselkä Geoparkin alueen maiseman peruspilareihin kuuluvat myös harjut ja supat. Alueen tunnetuimpia harjuja ovat maisemiltaan upeat Kelvenne ja Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa. Muita kiinnostavia harjukohteita ovat esimerkiksi Vierumäen Lemmenharju Heinolassa ja Kelkutteenharju Padasjoella. Kaikki tunnetuimmat harjukohteemme soveltuvat erinomaisesti hyvinvointia tukevaan luontoretkeilyyn.
Lisätietoa Salpausselkä Geoparkin kohteista löydät täältä.
Kirjoittaja
Päivi Tommola, YTM, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Salpausselkä Geopark näkyväksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hanketta rahoittaa Maaseuturahasto.
Lähteet
Business Finland. 2020. Hyvinvointimatkailu -luonnon luksusta ja harmoniaa [viitattu 24.42020]. Saatavissa:
https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/hyvinvointimatkailu/
Maanmittauslaitos. 2020. Suomigrammi visualisoi ja auttaa päätöksenteossa. Positio 4. [viitattu 24.42020]. Saatavissa:
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2019/12/Positio_4_2019.pdf
Suomigrammi. Maanmittauslaitoksen www-paikkatietoalusta. [viitattu 24.42020]. Saatavissa:
https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/suomigrammi
Linkit
Visit Lahti. 2020. SALPAUSSELKÄ GEOPARK. [viitattu 24.42020]. Saatavissa: https://visitlahti.fi/salpausselkageopark/tutustu-alueen-kohteisiin
LAB. 2020. Salpausselkä Geopark näkyväksi – elinvoimaa Päijät-Hämeeseen. [Viitattu 24.4.2020.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-geopark-nakyvaksi-elinvoimaa-paijat-hameeseen
