Vuoden 2018 Työolotutkimuksen mukaan yksityisen puolen työntekijöistä 36 prosenttia ja julkisen puolen työntekijöistä jopa 44 prosenttia oli havainnut työpaikallaan syrjintää (Sutela ym. 2019, 206). Työpaikoilla tapahtuva syrjintä on Suomessa kielletty useammassakin laissa ja syrjintäperusteiden lista on pitkä. On kuitenkin perusteita, joita laista ei löydy, kuten vaikkapa suosikkijärjestelmät, joita Pekkarinen (2022) käsittelee opinnäytetyössään.
Kuva 1. Suosiminen työpaikoilla on osoittautunut yllättävän yleiseksi. (mohamed_hassan 2022)
Suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä
Suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä ilmenee työpaikoilla useimmiten puutteellisena tiedonsaantina, työkavereiden ennakkoasenteina ja arvostuksen puuttumisena. Se voi näkyä myös epätasa-arvona palkkauksessa tai uralla etenemisessä, työvuorojen ja lomien jakamisessa sekä siinä, kenen mielipiteitä työpaikalla kuunnellaan. Suosikkijärjestelmät ja niihin perustuva syrjintä aiheuttavat työpaikoilla usein mielipahaa, riitoja ja yleistä ilmapiirin heikkenemistä. (Esimiesliitto 2015; Riiali 2021.)
Vaikka suosimista ei lain luettelemista syrjintäperusteista löydy, mainitaan se kuitenkin esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen (2021) epäasiallisen kohtelun ilmenemismuotojen listalla ja työnantaja on velvollinen puuttumaan siihen yhtä lailla kuin kaikkeen muuhunkin epäasialliseen kohteluun välittömästi saatuaan tietää siitä.
Miten puuttua suosikkijärjestelmiin perustuvaan syrjintään?
Suosikkijärjestelmiin perustuvaa syrjintää on usein hankalaa näyttää toteen, mikä vaikeuttaa siihen puuttumista. Lisäksi se on aihe, josta työpaikoilla usein vaietaan seurausten pelossa. Vaikka useista työolotutkimuksista (esim. Sutela ym. 2019) käy ilmi suosikkijärjestelmien yleisyys, ei niihin liittyvää tutkittua, tieteellistä tietoa ole helppo löytää eikä suoria vastauksia siihen, miten suosikkijärjestelmiin perustuvaa syrjintää voisi ehkäistä ja vähentää, ole helppo antaa.
Pekkarinen (2022) on opinnäytetyössään selvittänyt tapoja suosikkijärjestelmiin perustuvaan syrjintään puuttumiseksi. Tiedetään, että selkeästi ja julkisesti määritellyt ja ilmaistut palkitsemisperusteet vähentävät suosimisen kokemista. Esihenkilöiden tekemien päätösten tulisi myös olla läpinäkyviä ja johdonmukaisia, ja ne pitäisi kyetä perustelemaan asiallisesti. (Esimiesliitto 2015.) Myös reilu johtaminen, hyvä yhteishenki ja jaetut vastuut sekä pelisäännöt ehkäisevät suosikkijärjestelmien syntyä. (Kehusmaa 2011, 118; Järvinen 2014, 73).
Ehkä hieman yllättäenkin suosimista tapahtuu opinnäytetyön empiirisen aineiston mukaan enemmän työkavereiden tai työyhteisön kuin esimiesten toimesta. Siksi työpaikoilla olisi hyvä kiinnittää huomiota paitsi esihenkilötaitoihin myös kaikkia työntekijöitä koskeviin työyhteisötaitoihin, joihin kuuluu esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, empatiaa, ammatillisuutta ja ristiriitatilanteiden ratkaisua.
Kirjoittajat
Annukka Pekkarinen valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2022.
Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina liiketoimintayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Esimiesliitto. 2015. Työpaikoilla tapahtuva suosinta voi muodostaa rikoksen. Palveluesimies 2/2015. Viitattu 22.02.2022. Saatavissa: http://www.esimiesliitto.com/wp-content/uploads/pe2015-2/files/assets/basic-html/page6.html
Järvinen, P. 2014. Esimiestyö ongelmatilanteissa. Talentum. Helsinki.
Kehusmaa, K. 2011. Työhyvinvointi kilpailuetuna. Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna.
mohamed_hassan. 2022. Äänestys, kuten, pidä, lausunto, kysely, suosikki. Pixabay. Viitattu 22.02.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/%c3%a4%c3%a4nestys-kuten-pid%c3%a4-lausunto-4461710/
Pekkarinen, A. 2022. ”Ylennys ystävyyden perusteella?” Kehitysehdotuksia työelämän syrjinnän vähentämiseksi. Viitattu 24.02.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/704450/Pekkarinen_Annukka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Riiali, M. 2021. Osalla työpaikoista vallitsee haitallinen suosikkijärjestelmä, joka voi jakaa työntekijät kahteen leiriin. –”Merkittävä ongelma”, sanoo professori. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.02.2022. Saatavissa https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008017726.html
Sutela, H., Pärnänen, A. & Keyriläinen, M. 2018. Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus. Viitattu 22.2.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_1977-2018_2019_21473_net.pdf
Työturvallisuuskeskus. 2022. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla. Viitattu 22.02.2022. Saatavissa https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/hairinta_ja_epaasiallinen_kohtelu#0434141f
