Suomessa konkurssiin menee toimivia tai kannattamattomina lopettaneita yrityksiä ja liikkeenharjoittajia (Koulu & Lindfors 2021). Konkurssimenettely käynnistyy, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin (Konkurssilaki 1:4). Hakemuksen konkurssiin asettamisesta voi tehdä velallinen tai velkoja (Koulu & Lindfors 2021).
Tilastokeskuksen mukaan koko vuonna 2023 Suomessa pantiin vireille 3 657 konkurssia. Niistä osakeyhtiöitä oli 2 576. Tilastokeskuksen toimialaluokituksesta selviää, että erilaista teollisuustuotantoa harjoittavia yrityksiä niistä oli 297. Vastaavasti rakennusalan yrityksiä haettiin konkurssiin 782 ja kaupan alalla 546 kappaletta. Majoitus- ja ravintola-alan konkursseja oli 345. Kuljetus ja varastointialan yrityksistä konkurssihakemuksia jätettiin 229 (Tilastokeskus 2024).
Valtaosa kohdistui osakeyhtiöihin
Yhtiömuotoja tarkasteltaessa suurin osa vireille pannuista konkursseista koski osakeyhtiöitä. Kaikista eri yritysmuotojen konkursseista 83 prosenttia oli osakeyhtiöitä. Henkilötyövuosissa mitattuna hieman yli 5 000 henkilöä jäi konkurssien vuoksi vaille töitä.
![[Alt-teksti: taulukko konkurssien määristä ja yritysten muodoista.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/03/238_2024_Konkurssivuosi_2-1024x393.jpg)
Alueellisessa tarkastelussa Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan konkurssien määrä oli suhteellisen alhainen verrattuna valtakunnallisiin lukuihin. Vuonna 2023 Päijät-Hämeessä laitettiin vireille 95 konkurssihakemusta ja Etelä-Karjalassa 56. Työpanoksena tämä merkitsi vastaavasti 253 ja 222 henkilötyövuotta.
Toimialaluokituksen mukaan eniten konkursseja laitettiin vireille Päijät-Hämeen alueella muiden palveluiden alalla, yhteensä 27 kappaletta. Toiseksi eniten konkurssihakemuksia jätettiin rakennusalan yrityksien osalta, yhteensä 22 kappaletta. Henkilöstövaikutukset työpaikkojen menetyksinä olivat kummallakin toimialalla noin 60 henkilötyövuoden luokkaa.
Etelä-Karjalan alueella muut palvelut (15) ja rakennustoiminta (14) olivat suurimmat toimialat, joilla konkurssimenettelyjä käynnistettiin. Henkilövaikutukset olivat myös näillä toimialoilla kaikkein suuria Etelä-Karjalan alueella. Muissa palveluissa konkurssit koskettivat 76 henkilötyövuotta ja rakennustoiminnassa 64 henkilötyövuotta.
Korkojen nousun heijastusvaikutuksia
Valtakunnallisesti korkojen nousun heijastusvaikutukset näkyvät asuntokaupassa ja sitä kautta myös suurena määränä rakennusalan konkursseja, joita oli tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan eniten kaikista toimialoista vuonna 2023 (Tilastokeskus 2024).
Kahta maakuntaa tarkasteltaessa Päijät-Hämeen muiden palveluiden toimiala nousi suurimmaksi konkurssimenettelyn aloittaneiden yritysten tai liikkeenharjoittajien kohdalla. Rakennusala seurasi toisena. Vastaavasti Etelä-Karjalassa toimialaluokituksen mukainen konkurssien määrä oli kahden eniten konkurssihakemuksia jättäneiden yritysten toimialojen osalta sama kuin Päijät-Hämeessä. Muut palvelut nousivat suurimmaksi konkurssiin asetettujen yritysten tai elinkeinonharjoittajien määränä ja rakennustoiminnan konkurssiluvut seurasivat lähes samansuuruisina.
Yhteenvetona voisi todeta, että kummassakin maakunnassa vireille laitettujen konkurssien määrä ja laatu poikkeavat valtakunnallisista tilastoista. Molemmissa maakunnassa muiden palveluiden konkursseja laitettiin vireille kaikkein eniten. Osaltaan siihen voi vaikuttaa maakuntien elinkeinorakenne.
LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden kursseilla opiskellaan myös insolvenssioikeutta.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Anni_mh. 2013. Rakentaminen, teräs, metalli, runko. Pixabay. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rakentaminen-ter%C3%A4s-metalli-runko-196302/
Konkurssilaki 2004/120. Finlex. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040120
Koskinen, M. 2023. Karmaisevat luvut julki: Suomessa eniten konkursseja 25 vuoteen. Iltalehti. Viitattu 22.3.2024. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/talous/a/c89087bf-d64b-4253-a348-6649f584545f
Koulu, R. & Lindfors, H. Maksukyvyttömyys – yritys velkojana ja velallisena. Viitattu Helsinki: Helsingin Kamari Oy/Helsingin kauppakamari ja tekijät. Viitattu 22.3.20224. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/maksukyvyttomyys-2021#kohta:Maksukyvytt((f6)myys((20)((2013)((20)yritys((20)velkojana((20)ja((20)velallisena
Tilastokeskus. 2024. Konkurssit kuukausittain oikeudellisen muodon mukaan toimialoittain muuttujina kuukausi, oikeudellinen muoto ja tiedot. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kony/statfin_kony_pxt_13fd.px/table/tableViewLayout1/
