Synnytysväkivalta tuntuu nousseen kuluneiden vuosien aikana yhä enemmän pinnalle synnyttävien jakaessa kokemuksiaan aikaisempaa laajemmin internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Synnytysväkivalta viittaa tilanteeseen, jossa synnytyksen yhteydessä synnyttävän itsemääräämisoikeutta ja ihmisoikeuksia loukataan fyysisellä, psyykkisellä tai emotionaalisella tasolla (Mäkelä ym. 2021). Vaikka suurelle osalle jää synnytyksestä positiivinen kokemus, niin negatiiviset synnytyskokemukset jättävät trauman, joka voi äärimmäisissä tapauksissa oireilla traumaperäisenä stressihäiriönä (PTSD) synnytyksen jälkeen. On tärkeä muistaa, että PTSD voi ilmetä, vaikka synnytys olisi onnistunut ilman komplikaatioita eikä synnytysväkivaltaa olisi koettu. (Mäkelä ym. 2021.)
Kuinka tunnistaa synnytysväkivalta
Synnytysväkivalta käsitteenä mielletään usein tapahtuvaksi kehittyvissä maissa, joissa ei ole yhtä edistynyttä ja kattavaa terveydenhuoltoa kuin Suomessa. Ajatellaan, että terveydenalan ammattilaisten matalampi koulutustaso ja puutteelliset resurssit altistavat synnytysväkivallalle. Kuitenkin synnytysväkivaltaa tapahtuu äitiyshuollossa päivittäin, ympäri maailman, mutta tilanteet ehkä ilmenevät hienovaraisemmin ja ovat vaikeammin tunnistettavia. (Sandström 2023.)
Jotta synnytysväkivaltaa voidaan ehkäistä, se pitää osata tunnistaa. Sandström viittaa teoksessaan englantilaisen väitöskirjatutkijan Anna-Marie Madeley (The Open University) tutkimukseen, jonka mukaan synnytysväkivalta voi ilmetä painostuksena lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja hoitoihin, synnyttävän päätösten sivuuttamisena tai hänen toiveidensa ja tarpeidensa huomiotta jättämisenä, sekä liiallisena kovakouraisuutena tutkimuksia tehdessä. (Sandström 2023.) Synnyttäjältä voidaan evätä hyvä vuorovaikutus ja riittävä informointi tilanteissa, joka aiheuttaa ahdistusta ja epävarmuutta. (Strömberg 2021). Kuten muukin väkivalta, synnytysväkivalta voi siis ilmetä fyysisenä, henkisenä ja psyykkisenä väkivaltana (Ruonela ym. 2021).
Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma
Synnytysväkivallan ymmärtäminen terveydenhuollon ammattilaisena on tärkeää ennaltaehkäisyn ja kattavan tuen tarjoamisen kannalta. (Sandström 2023.) Terveydenhoitajana neuvolassa ennaltaehkäisevä työ on avainasemassa. Terveydenhoitajan tulee tarjota tietoa synnytykseen liittyvistä asioista, kuten erilaisista kivunlievitysmenetelmistä. Synnytystoivelista auttaa hahmottamaan synnyttäjän omia toiveita synnytyksestä ja vahvistaa odottajan itsevarmuutta synnytykseen liittyen. Kätilö rakentaa luottamusta synnyttäjän kanssa, tarjoaa tukea ja turvaa sekä opastusta synnytyksessä.
Synnytyksen ollessa jokaiselle henkilökohtainen ainutlaatuinen kokemus hyvä kätilö toimii ammattitaitoisesti samalla kohdaten jokaisen synnyttäjän yksilönä. (Strömberg 2021.) Synnytyskokemuksen kartoittaminen jälkikäteen kätilön avulla sekä myöhemmin neuvolassa auttaa synnyttäjää käsittelemään synnytystä kokonaisuutena ja ammattilaisia tunnistamaan trauman. (Duodecim 2013.) Terveydenhuollon ammattilaisena täytyy ymmärtää, että menetettyä luottamusta voi olla hankala saada takaisin, joten on tehtävä parhaansa sen vaalimisessa.
Kirjoittajat
Nanna Vaara on neljännen vuoden terveydenhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus kuuluu osaksi Human Rights in Social Work and Health Care HTW Saar -intensiiviviikkoa.
Teija Maukonen on LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtori, joka on työskennellyt aiemmin kätilönä.
Lähteet
Choi, S. 2017. Person holding belly. Unsplash. Viitattu 15.4.2024. Saatavissa https://unsplash.com/photos/person-holding-belly-photo-NIZeg731LxM
Duodecim. 2021. Traumaattisesta synnytyksestä toipuminen. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16006
Duodecim. 2013. Synnytyspelko. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/5/duo10849#s4
Ruonela, H. Tuomainen, A. Vasama, J. 2021. Synnytysväkivalta. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/494304/Ruonela_Hanna_Tuomainen_Aino_Vasama_Johanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sandström, L. 2023. Synnyttäjän oikeudet ja hoidon yksilöllisyys. Kätilölehti. 12–16. Viitattu 4.3.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150142/Synnytt_j_n_oikeudet_ja_hoidon_yksil_llisyys.pdf?sequence=1
Strömberg, M. 2021. Äitien kokemuksia synnytysväkivallasta Suomessa. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu, hoitotyö, kätilötyön tutkinto-ohjelma. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/353795/Str%c3%b6mberg_Zoho.pdf?sequence=2&isAllowed=y
