Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on aina nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (Lastensuojelulaki 417/2007, 13b§). (Oikeusministeriö 2021). Sosiaalityöntekijät tekevät työtä oman ammatillisen osaamisensa puitteissa ja heidän tulee päätöksenteon tueksi järjestää tarvittaessa erilaisia monitoimijaisia neuvotteluja lapsen asioihin liittyen. Tällä yhteistyöllä, eli työn integraatiolla, pyritään takaamaan lapselle paras mahdollinen apu ja tuki asiakaslähtöisesti. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.)
Ammattilaistason integraatiossa jaetaan osaaminen, roolit ja vastuu ammattiryhmien välisessä yhteistyössä, jotta voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen ja katkeamaton hoidon toteuttaminen. Asiakastason integraatiossa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä koordinoi lapsen eri palvelut niin, että ne näkyvät lapselle ja hänen perheellensä sujuvana palveluketjuna. (Hujala & Taskinen 2020, 48–51.) Sekä ammattilais- että asiakastason integraatio toteutuvat lastensuojelun systeemisessä toimintamallissa, jota on lähdetty valtakunnallisesti kehittämään osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) (Civil ym. 2019, 2).
Työskentelyn yhdenmukaistaminen Kymsoten lastensuojelussa
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä eli Kymsote tuottaa lastensuojelupalvelut Kymenlaaksossa. Kymsoten aloittaessa vuonna 2019 oli jokaisella siihen kuuluvalla kunnalla oma tapansa tuottaa ja tarjota lastensuojelun palvelut. Kuluneen vuoden aikana käyttöönotetun systeemisen toimintamallin myötä palvelut ovat yhdenmukaistuneet ja ne on saatu integroitua asiakkaita yhdenvertaisesti palvelevaksi palveluketjuksi koko kuntayhtymän alueella. Lastensuojelun työntekijät ovat käyneet systeemisen toimintamallin koulutuksen ja toimintamallia toteutetaan tiimeissä, jotka koostuvat sosiaalityöntekijöistä, sosiaaliohjaajista, perhetyöntekijöistä ja johtavasta sosiaalityöntekijästä.
Systeemisyydellä tarkoitetaan monialaista näkökulmaa asiakkaan ja perheen elämään, jossa huomio kiinnitetään perheen sisäisiin ja ulkoisiin vuorovaikutus- ja kommunikaatiosuhteisiin (Aaltio & Isokuortti 2019, 11). Systeeminen toimintamalli perustuu kolmeen yhtä suuressa arvossa olevaan ydinelementtiin; systeeminen asiakastyö, systeeminen tiimija systeeminen viikkokokous. Systeemisessä toimintamallissa painotetaan suhdeperustaista työotetta. Keskeisimmät työvälineet ovat sukupuu, hypoteesitja sirkulaariset kysymykset. Työvälineiden tarkoituksena on avata keskustelua ja saada esiin asiakkaiden omaa pohdintaa. (Aaltio & Isokuortti 2019 11–12, 14.)
Systeemisen toimintamallin toteuttaminen on vaatinut henkilöstöltä aikaa, paneutumista sekä muutoshalukkuutta. Integroinnin myötä työskentely on asiakasta oikea-aikaisesti palvelevaa sekä osallistavaa. Asiakkaan saama palvelu on myös sujuvampaa koko tiimin tietäessä perusasiat, eikä avun ja tuen saanti ole kiinni yhdestä työntekijästä. Työntekijöiden työn kuormittavuus vähenee jaettaessa osaamista tiimeissä. (Aaltio & Isokuortti 2019, 17.)
Kirjoittajat
Anu Borg on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Satu Ruuth on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.
Lähteet
Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 33/2019. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138967/Ty%c3%b6paperi%2033%20Systeemisen%20lastensuojelun%20toimintamallin%20ydienelementit%20Aaltio%20ja%20Isokuortti_VALMIS.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Civil, T., Abrahamsson, O., Mäki-Fossi, S. & Miettunen, N. (toim.). 2019. Systeeminen lastensuojelu monitoimijaisuuden ja osallisuuden varmistavana verkostotyönä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 34/2019. [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139077/TY%c3%96_2019_34%20s.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Hujala, A., & Taskinen, H. (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press.
Oikeusministeriö. 2021. Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. Finlex. [Viitattu 16.10.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Lastensuojelun toimijoiden tehtävät, kelpoisuus, mitoitus ja täydennyskoulutus. [Viitattu 9.10.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-sosiaalityontekijan-kelpoisuus-ja-tehtavat
Kuvat
Kuva 1. Jupilu. 2021. Lu, J. Perhe, yksivärinen, rakkaus. Pixabay. [Viitattu 19.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4si-perhe-yksiv%c3%a4rinen-rakkaus-6579038/
