Strategialähtöisestä osaamisen tunnistamisesta hyötyä työyhteisölle

Työn murros, digitalisaatio, työvoiman saatavuuden vaikeutuminen sekä monet uudistukset ovat esimerkkejä muutostrendeistä, joilla on laaja-alainen vaikutus myös sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeisiin (Dufva & Rekola 2023; TEM 2022: Opetushallitus 2019). Niiden rinnalla korostuvat samanaikaisesti ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset, joita on myös määritelty kansallisella kehittämistyöllä (ks. Eriksson ym. 2015). Organisaation osaamisen johtaminen ja kehittäminen perustuu strategian mukaisesti osaamisen ennakointiin, minkä rinnalla tarvitaan tietoa organisaatiossa tarvittavista ja olemassa olevista kyvykkyyksistä (mm. Kamensky 2015).

Osaamisen kartoittaminen ja johtaminen

Repo ja Myöhänen (2023) kehittivät opinnäytetyössään osaamisen kartoittamisen lomakkeen avovastaanoton sairaanhoitajille. Haastattelututkimuksen tuloksista käy ilmi, että osaamisen kartoittamista ei tehdä systemaattisesti. Osaamisen hyödyntämisessä tärkeäksi koettiin työntekijöiden yksilöllisten piiriteiden, tarpeiden sekä mielenkiinnon kohteiden ja uratoiveiden huomioon ottaminen.

Aiempaa koulutusta tai osaamista ei voitu aina hyödyntää laajasti nykyisissä tehtävissä. Osaamista ei juurikaan jaettu toisiin yksiköihin. Teknologian kehittymisen koettiin lisäävän koulutustarpeita tulevaisuudessa. Osaamisen jakamista voitaisiin kehittää luomalla konsultointikäytäntöjä, tehostamalla työkiertoa sekä osallistumalla erilaisiin koulutuksiin. Myös systemaattisen palkitsemisen kehittäminen osana osaamisen johtamista koettiin tarpeelliseksi. Taloudellisen korvauksen ohella myös vastuun kasvattaminen ja kehittämistehtäviin osallistuminen koettiin hyviksi kannustamisen keinoiksi.

Kuva 1. Osaamisen ja strategian tulisi edistää yhteisiä tavoitteita. (kaboompics 2015)

Osaamista on jaettava

Henkilöstölähtöinen näkemys osaamiseen korostaa osaamisen jakamisen työhyvinvointia edistävää merkitystä.

Annettaessa työntekijälle mahdollisuus osaamisensa jakamiseen voidaan nostaa myös muiden työntekijöiden ja eri yksiköiden osaamistasoa. Jakaessaan konsultoimalla ja kouluttamalla osaamistaan työntekijä kokee olevansa arvokas ja ammattitaitoinen. Positiivisten kokemusten kautta työntekijän työviihtyvyyttä tuetaan ja annetaan palautetta ammattitaidosta. (Kupias & Peltola 2019.) Huomioimalla osaamisen kartoittaminen koko organisaatiossa tasalaatuisesti voidaan osaamista hyödyntää laajasti, tehokkaasti, työntekijälähtöisesti ja asiakkaan hyödyksi. Tämä tietenkin vaatii strategialähtöistä osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä koko organisaatiossa.

Kirjoittajat

Iiris Repo opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan Tulevaisuuden johtaja -koulutuksessa tutkintonimikkeellä sosionomi (ylempi AMK). Hän työskentelee projektipäällikkönä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VTM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa sote-johtamista ja kehittämistä hyvinvointialalla (ylempi AMK). Hän on myös johtamisen tutkija ja julkisten palvelujen kehittäjä.

Lähteet

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. SITRAN selvityksiä 224. Sitra. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#esipuhe

Eriksson, E.,Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://www.epressi.com/media/userfiles/15014/1442254031/loppuraportti-sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

kaboompics. 2015. Grabowska, K. Strategiaa, lauta, markkinointi. Pixabay. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/strategiaa-lauta-markkinointi-791200/

Kamensky, M. 2015. Menestyksen timantti: strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus. Helsinki: Talentum.

Kupias, P. & Peltola, R. 2019. Oppiminen työssä. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaaminen-2035

Repo, I. & Myöhänen, T. 2023. Yhdenmukainen osaamisen kartoittaminen ‒ sairaanhoitajien näkemyksiä osaamisen tunnistamisesta ja hyödyntämisestä avovastaanotolla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302182537  

TEM. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2022:22. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163908