Mielenterveyshäiriöt ovat viimeisten vuosikymmenien aikana yleistyneet Suomessa huomattavasti. Yksi yleistyvistä häiriöistä on masennus, jota Suomessa sairastaa viimeisimpien tietojen mukaan jopa 6 % väestöstä. Mielenterveyssyyt ja erityisesti masennus on myös yksi yleisimmistä syistä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennuksen lääkehoidon yleistyessä on kuitenkin törmätty uuteen haasteeseen, lääkeresistenttiseen masennukseen, joka koskettaa noin 1 %:a masennusta sairastavista. (Eläketurvakeskus 2020; Rovasalo 2022; Taiminen 2013.)
Lääketieteessä on alettu suosimaan ensisijaisesti lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja, kuten neuromodulaatiohoitoja, joita käytetään niin masennuksen kuin muiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Neuromodulaatiohoitoja ovat electroconvulsive therapy (ECT), transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), tasavirtastimulaatio (tDCS) ja ketamiinihoito. Hoitojen on todettu auttavan masennusta sairastavaa henkilöä pääsemään masennuksen remissiovaiheeseen. Neuromodulaatiohoidot eivät kuitenkaan riitä yksinään, vaan tukena olisi lisäksi hyvä olla joko lääkehoito tai psykoterapia. (McDonald & Fochtmann 2023; Oinonen & Huotari 2024; Wang ym. 2021.)
Tiedon syventäminen mielenterveyshäiriöiden opetuksessa
Eri hoitovaihtojen tunteminen ja tiedon saaminen jo perustutkintokoulutuksessa auttaa terveydenhoitoalan opiskelijaa syventämään omaa osaamistaan ennen valmistumista. Hoitotyön opiskelijat käsittelevät mielenterveyden häiriöitä ja näiden hoitomuotoja erillisellä opintojaksolla. Koska neuromodulaatiohoidoista puhutaan vähän, tulisi niistä lisätä tietoa jo opintojen aikana. Opiskelijat voivat viedä tietoa neuromodulaatiohoidoista eteenpäin harjoitteluissa ja tulevina terveydenhuollon ammattilaisina myös tulevassa työssä.
Terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyössä (Oinonen & Huotari 2024) kerättyä näyttöä neuromodulaatiohoidoista koottiin opetuspaketiksi yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun opettajien kanssa mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksolle. Toteutus oli osa terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävää. Oppiminen on prosessi, jossa oppilas valitsee itselleen sopivan reitin oppia uusi asia (Repo-Kaarento 2007). Jokainen oppii omalla tavallaan; kun osa oppii pelkästään lukemalla niin toiset oppivat käytännön työllä. Yksi oppimisen vaihtoehto on, että materiaaliin lisätään aitoja kuvia tekstin yhteyteen.
Opetuspaketista tehtiin mahdollisimman kompakti kokonaisuus, joka toteutettiin PowerPoint-pohjalle. Työhön lisättiin myös aitoja kuvia neuromodulaatiohoidoissa käytettävistä laitteista. Kuvat auttavat opiskelijoita yhdistämään käsitteen itse laitteeseen ja hoitomuotoon, lisäksi kuvat ovat tehokas keino oppia (Opetushallitus 2024).
Ammattikorkeakoulun opinnoissa neuromodulaatiohoitoja on aiemmin sivuttu muun muassa kokemusasiantuntijan kertomana. On tärkeää, että opiskelija voi saada opintojakson aikana laajan käsityksen, jolloin arvokkaisiin kokemuksiin yhdistyy myös teoriaa. Tämä auttaa syventämään osaamista ja lisää tulevien terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia.
Kirjoittajat
Sanni Huotari ja Sami Oinonen ovat LAB-ammattikorkeakoulun loppuvaiheen terveydenhoitajaopiskelijoita.
Sanna Imeläinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Eläketurvakeskus. 2020. Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/
McDonald, W. & Fochtmann, L. 2023. What is Electroconvulsive Therapy (ECT)? American psychiatric association. Viitattu 20.3.2023. Saatavissa https://www.psychiatry.org/patients-families/ect
Oinonen, S. & Huotari, S. 2024. Neuromodulaatiohoidot masennuksen hoidossa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204808
Opetushallitus. 2024. Monilukutaitoa kielitietoisesti eri oppiaineissa. Opetushallitus. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/monilukutaitoa-kielitietoisesti-eri-oppiaineissa-tietoa-ja-tyotapoja-8
Repo-Kaarento, S. 2007. Oppimisprosessi koostuu vaiheista. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://www.avoin.helsinki.fi/opettajille/070312oppimisprosessinohjaus.ppt
Rovasalo, A. 2022. Masennustila eli depressio. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00389
Taiminen, T. 2013. Lääkeresistentin masennuksen hoito. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 2013; 129(20): 2149–56. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo11274
Victor. 2017. Kuva 448834. Pexels. Viitattu 21.3.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/448834/
Wang, J., Luo, H., Schülke, R., Geng, X., Sahakian, B. & Wang, S. 2021. Is transcranial direct current stimulation, alone or in combination with antidepressant medications or psychotherapies, effective in treating major depressive disorder? A systematic review and meta-analysis. BMC Medicine (2021) 19:319. Viitattu 10.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12916-021-02181-4
