Talouden epävarmuus koskettaa erityisesti lapsiperheitä. Pienituloisuus ja köyhyys voivat rajoittaa perheen arjen valintoja sekä kasvattaa erilaisten palvelujen tarvetta. Tapio Räsänen (2024) toteaa eri arvioiden perusteella, että vuonna 2024 tehdyt sosiaaliturvamuutokset lisäävät pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuutta 17 000 lapsella (Räsänen 2024, 106).
Milloin perheen voidaan sanoa olevan köyhä? Köyhyydelle on luotu erilaisia mittareita, joista Lauri Mäkinen ja Ilkka Virmasalo (2024) esittelevät pienituloisuusmittarin ja minimibudjettimittarin. Pienituloisuusmittarissa pienituloisuuden rajaa määritellään mediaanitulojen avulla eli tarkastellaan suhteellista pienituloisuutta. Minimibudjettimittarissa taas on yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollistava viitebudjetti, ja köyhyysraja muuttuu hintojen vaihdellessa. (Mäkinen & Virmasalo 2024, 15–16.) Sotkanet määrittelee pienituloisuuden rajaksi 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon. Vuonna 2022 lasten pienituloisuusaste koko maassa oli 11,7. (Sotkanet 2024.) Taloudellista huono-osaisuutta ja köyhyyttä ilmiönä tarkastellessa minimibudjettimittari tuo mukaan osallisuuden ulottuvuuden, eli sen miten perheellä on resursseja toimia yhteiskunnassa. Perheen koetulla taloudellisella tilanteella on myös vaikutusta hyvinvointiin. Minna Salmen ja Johanna Närvin (2022) tutkimuksessa hyvinvointi oli heikompaa niissä perheissä, joissa äitien kokemus taloudellisesta tilanteesta oli huono tai kohtalainen. Yksittäinen merkittävä tekijä tarkasteltaessa lapsiperheköyhyyttä on vanhempien koulutustaso. (Salmi & Närvi 2022, 47–48.)
Taloudellinen huono-osaisuus ylisukupolvisena ongelmana
Aapo Hiilamo ja kumppanit (2021) tarkastelevat kohorttitutkimuksessa vanhempien taustan vaikutusta aikuisuuden maksuhäiriömerkintöihin. Vanhempien korkea koulutus ja tulotaso näyttäytyvät maksuhäiriöiltä suojaavina tekijöinä. Vanhempien toimeentulotukiasiakkuus ja maksuhäiriömerkinnät lisäävät myös aikuisen lapsen maksuhäiriömerkintöjen riskiä. Maksuhäiriöitä saaneiden määrä on korkeampi niillä henkilöillä, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet jossain muussa maassa kuin Suomessa. Hiilamo ja kumppanit esittävät neljä perheitä kuormittavaa tekijää: vanhempien matala koulutus, pitkäkestoinen toimeentulotuen saanti, vanhempien mielenterveysdiagnoosi sekä vanhempien ero tai kuolema. Voidaan todeta, että maksuhäiriömerkintöjä saaneiden osuus kasvaa perhettä kuormittavien tekijöiden määrän mukaan. (Hiilamo et al. 2021, 21–27.)
Perheen ei tarvitse olla suhteellisesti pienituloinen kokeakseen huolta toimeentulosta ja rahatilanteesta. Taloudellinen epävarmuus nostaa myös erilaisten sosiaalisten riskien todennäköisyyttä. Marja Lindberg (2021) toteaa yhteiskunnan vaurastumisen ja edistyksen lisäävän taloudellisen kasvun epävarmuutta joillain perheillä. Tämä johtuu esimerkiksi globalisaation aiheuttamista muutoksista työmarkkinoilla ja työn liikkuvuudessa. Epävarmalla taloudella on myös perhepoliittisia vaikutuksia. Talouden heilahdellessa sosiaaliset riskit kasvavat samalla kun yksilöltä odotetaan suurempaa vastuunottoa omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Tilanteessa perheet tarvitsisivat yhteiskunnan turvaa tasaamaan sosiaalisia ja taloudellisia riskejä. Lindberg toteaakin, että suomalaisten perheiden tilanne eriarvoistuu ja uutena sosiaalisena riskinä on noussut perheen perustamisen viivästyminen ja alentuneet syntyvyysluvut. (Lindberg 2021, 17–19.)
Lapsiperheköyhyyteen ei voida nimetä yhtä selkeää syytä eikä siten myöskään yhtä selkeää ratkaisua. Ylisukupolvinen huono-osaisuus voi olla muutakin kuin köyhyyttä, toisaalta pienituloinen perhe voi kokea elämänlaatunsa hyväksi. Niin vanhemman kuin lapsenkin korkea koulutustaso nousee toistuvasti yhdeksi koettua taloudellista tilannetta parantavaksi sekä toimeentulon vaikeuksilta suojaavaksi tekijäksi. LAB-ammattikorkeakoulu kutsuu järjestöjä ja palveluntuottajia yhteen miettimään, miten voisimme tukea perheitä haastavina aikoina. On tärkeää löytää ratkaisuja opiskelun, perhe-elämän ja työnteon yhdistämiselle, jotta perheet saavat mahdollisuuksia turvata toimeentuloaan sekä kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.
Kirjoittaja
Mari Lehtonen, YTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän on mukana lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta lisäävien hankkeiden valmistelussa.
Lähteet
cottonbro studio. 2021. Little child playing with coins on floor. Pexels. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa Pexels https://www.pexels.com/photo/little-child-playing-with-coins-on-floor-7118205/
Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Kääriälä, A. & Hiilamo, H. 2021. Nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnät – rekisteritutkimus ikäkohorteilla 1987 ja 1997. Itlan tutkimukset 2021:2. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Helsinki. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143055/nuorten-aikuisten-maksuhairiomerkinnat.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lindberg, M. 2021. Staying Afloat. Studies on the subjective wellbeing and coping strategies of families with children in Finland. Social Policy Department of Education and Welfare Studies. Åbo Akademi University. Painosalama oy, Turku. Saatavissa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/180192/lindberg_marja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mäkinen, L. & Virmasalo, I. 2024. Aiempaa tutkimusta köyhyyden mittaamisesta ja lapsiperheiden sosiaaliturvasta. 15–31. Teoksessa Jauhiainen, S. (toim.). Lapsiperheiden pienituloisuus, sosiaaliturva ja asumisjärjestelyt. LAPSOSET-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165895/VNTEAS_2024_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Räsänen, T. 2024. Sosiaaliturvan muutokset ja lapsiperheiden toimeentulo. 95–112. Teoksessa Jauhiainen, S. (toim.). Lapsiperheiden pienituloisuus, sosiaaliturva ja asumisjärjestelyt. LAPSOSET-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165895/VNTEAS_2024_35.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salmi, M. & Närvi, J. 2022. Toimeentulokokemukset ja hyvinvoinnin erot nelivuotiaiden perheissä. Äitien arvioita perheen taloudellisesta tilanteesta ja hyvinvoinnista FinLapset 2018 -kyselyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 9/2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144069/URN_ISBN_978-952-343-831-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sotkanet. 2024. Tilasto- ja indikaattoripankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten pienituloisuusaste. (ind. 228). Viitattu 27.11.2024.
