Tapahtumamuotoilulla elinvoimaa pieniin kaupunkikeskustoihin

Pienten kaupunkien keskustojen elävöittäminen on nykypäivänä haaste, joka vaatii kekseliäisyyttä ja yhteistyötä alueen yrittäjiltä, tapahtumajärjestäjiltä sekä julkisilta toimijoilta. Verkkokaupan kasvu, suurten kauppakeskusten sijoittuminen keskustan ulkopuolelle ja väestörakenteen muutokset ovat vähentäneet kivijalkakauppojen vetovoimaa. Etelä-Karjalassa myös itärajan sulkemisella on ollut merkittävät vaikutukset ostosmatkailun vähenemiseen, ja esimerkiksi Imatran kaupunkikeskustan näivettymisestä on uutisoitu paljon viime aikoina (ks. esim. Schönberg & Valo 2024).

Tapahtumamuotoilu voi tarjota ratkaisuja näihin haasteisiin yhdistämällä elinvoimaa, vetovoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tapahtumat tuottavat merkittäviä positiivisia alueellisia talousvaikutuksia, joten niiden suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa panostaa. (Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri 2024)

Tapahtumat keskusta-alueen elinvoimaisuuden moottorina

Imatran Koskenpartaan alueella erikoiskaupat, ravintolat ja runsas tapahtumatarjonta on tunnistettu vetovoimatekijöiksi, mutta näiden rinnalle kaivataan lisää elämyksellisyyttä, yhteistyötä yhteisöjen välillä ja houkuttelevia aktiviteetteja. (Leinonen 2023)

Tapahtumat painottuvat useasti kesäaikaan, ja yksi haaste onkin suunnitella ja tuottaa houkuttelevia tapahtumia ympäri vuoden. Tämä haaste on tunnistettu myös Imatralla, ja siihen tarttui Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke (LAB 2024) Imatran kehittämisestä vastaavien tahojen pyynnöstä. Imatran Koskenpartaan alueen kaupan- ja palvelualan yritykset kutsuttiin yhteiseen tapaamiseen, jonka tavoitteena oli tuottaa vuosisuunnitelma erilaisista tapahtumista, joilla keskustan aluetta voitaisiin elävöittää. Tapaamisessa perehdytettiin osallistujat myös tapahtumamuotoilun perusteisiin tavoitteena lisätä eri toimijoiden ymmärrystä tapahtumamuotoilun hyödyntämisestä keskusta-alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä.

Yhteisöllisyys tapahtumamuotoilun keskiössä

On tärkeää, että tapahtumat suunnitellaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja yhteisöjen kanssa, kuten tässä esimerkissä. Tämä varmistaa, että tapahtumat vastaavat alueen tarpeisiin ja houkuttelevat laajasti eri kohderyhmiä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja paikallisten kuuleminen voivat luoda tapahtumista aidosti merkityksellisyyttä ja samalla lisätä yhteisöllisyyttä.

Tapahtumamuotoilu ei ole pelkästään hetkellistä elävöittämistä. Hyvin suunnitellut tapahtumat voivat johtaa pysyviin muutoksiin keskustan houkuttelevuudessa. Pitkäjänteinen strategia, joka yhdistää tapahtumat osaksi kaupungin kehittämistä, voi parantaa alueen vetovoimaisuutta ja tukea kivijalkaliikkeiden säilymistä. Tapahtumamuotoilulla on valtava potentiaali tuoda pieniin kaupunkeihin lisää energiaa, yhteisöllisyyttä ja taloudellista elinvoimaa. Se on tehokas työkalu, joka yhdistää paikalliset yritykset, yhteisöt ja vierailijat, ja auttaa kaupunkikeskustaa säilymään elävänä ja houkuttelevana kaikille.

Lähteet

Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. 2024. Hanke. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://tapahtumaklusteri.fi/euro-tapahtumaan-voi-tulla-nelinkertaisena-takaisin/

LAB. 2024. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri

Leinonen, M. 2023. Imatran Koskenpartaan alueen vetovoimatekijät ja niiden kehittäminen. Opinnäytetyö, restonomi YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/796018/Leinonen_Mervi.pdf?sequence=2

Schönberg, K. & Valo, A. 2024. Itärajan sulkeminen on iskenyt rajusti Imatran kaupunkiin. Yle uutiset. Yle Areena. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://areena.yle.fi/1-72462621