Varo etätyöapatiaa – tunne itsesi ja rajasi

Etätyössä piilevät vaarat on syytä tunnistaa. Kun tuntee itsensä ja osaa johtaa omaa työtään, jaksaa paremmin. Erityisoloissa itsensä johtamisen merkitys korostuu. Työnantajalla on siinä tärkeä rooli. Kaikki lähtee vuorovaikutuksesta.  

Kuva 1. Pitkäkestoinen etätyö voi aiheuttaa etyötyöapatiaa. ( darksouls / Pixabay 2018)

Itsetuntemus ja itsensä johtaminen kytkeytyvät toisiinsa 

Etätyön tekemisestä kotona on tullut uusi normi. Työpäivän päättäminen on haasteellista pelkästään selkää kääntämällä. Tuntuu, että olemme töissä koko ajan. Pitkäkestoisen etätyön tylsistyttäminä ja eristäminä saatamme potea etätyöapatiaa. Silti jälleen tänä aamuna vedämme rennot oloasut niskaan ja näppäämme läppärin päälle. On vuoden pimein aika ja koronavirustartunnat jatkavat nousuaan. Nyt jos koskaan pitäisi löytyä kykyä johtaa itseään, mikä saattaa jo pelkkänä käsitteenä kuulostaa raskaalta ja yksinäiseltä taakalta. (Ranta 2020; Ruohisto 2020.) 

Jokainen meistä on muodostanut jonkinlaisen käsityksen itsestään ja kyvyistään. Itsensä johtamisella haetaan vastauksia siihen, kuka olen ja millaiseksi haluaisin tulla, mitä minä haluan ja miten sen saavutan. Lähtökohtana on itsetuntemus: omien hyvien ja huonojen puolien ja käyttäytymistottumusten tunnistaminen sekä itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on. Työympäristössä ja -tilanteissa itsensä johtaminen tarkoittaa ennen kaikkea omien rajojen ja jaksamisen tunnistamista. (Suonsivu 2014, 48; Sydänmaalakka 2017, 274; Pihlaja 2018, 226–227.) 

Työnantajan tehtävä 

Myös työnantajalla on rooli itsensä johtamisessa. Keskeisin tehtävä on tuen tarjoaminen ja tietoisuuden lisääminen itsensä johtamisen merkityksestä ja vaikutuksista jokaisen arkeen, työhön ja jaksamiseen. Itsensä johtamisen toteutuminen työssä vaatii ennen kaikkea vuorovaikutteista esimies-alaissuhdetta, jonka luomiseen esimies ei yksin pysty. (Kuitunen & Pystynen 2017, 302–304.) Kyetäkseen tarjoamaan tukeaan esimies tarvitsee tiedon meidän todellisesta tilanteestamme. Yksilöt ovat erilaisia: jokaisella on omat yksilölliset tapansa ja tarpeensa, joita esimies ei voi tietää, jos niistä ei hänelle kerro. Itsensä johtaminen lähtee liikkeelle pienistä valinnoista, joita teemme päivittäin. (Lyytinen 2019.) Aloitetaan noista valinnoista ja uskalletaan sanoittaa itse, miten jaksamme ja missä koemme tarvitsevamme tukea. Kerrotaan epävarmuudesta ja epätietoisuudesta omien kehittämistarpeidemme tunnistamisessa tai oikeiden toimintatapojen löytämisessä. Ilman molemminpuolista avoimuutta ja luottamusta itsensä johtaminen ei voi toteutua. (Toikander 2020.)  

Itsensä johtamista käsitellään Toikanderin (2020) LAB-ammattikorkeakouluun Lahteen tehdyssä opinnäytetyössä, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä itsensä johtamisen keinoista osana yksilön oman työkyvyn ylläpitämistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön ja siinä esille tuotuihin pohdintoihin. Itsensä johtamisestä ja sen käytännön keinoista voi lukea lisää esimerkiksi Suoreijuksen Iloitse-blogista.  

Kirjoittajat  

Jenny Toikander on valmistumassa tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.  

Sari Suominen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa. 

Lähteet 

Kuitunen, M. & Pystynen, J. 2017. Johtaminen palveluna. Teoksessa Martela, F. & Jarenko, K. (toim.) Itseohjautuvuus. Miten organisoitua tulevaisuudessa. Helsinki: Alma Talent, 287–310. E-kirja. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/BAEBBXXTBBAED#kohta:ITSEOHJAUTUVUUS((20)/piste:b3456 

Lyytinen, N. 2019. 4. Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja. Psykopodiaa-podcast. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/itsensajohtaminen 

Pihlaja, S. 2018. Aikaansaamisen taika: näin johdat itseäsi. 2. painos. Jyväskylä: Atena. 

Ranta, E. 2020. Asiantuntija huolestui kavalasta koronailmiöstä, joka uhkaa erityisesti suomalaisia työntekijöitä. Taloussanomat 27.10.2020. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006700264.html 

Ruohisto, W. 2020. Etätyössä yhä useampi joutuu johtamaan itse itseään – psykologi kertoo, mikä ajaa arjen kriisiin ja miten siitä selvää. Taloussanomat 4.12.2020. [Viitattu 7.12.2020]. Saatavissa: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007659539.html 

Suonsivu, K. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. 2. painos. EU: UNIpress. 

Sydänmaalakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. 4. painos. Helsinki: Talentum Media. 

Toikander, J. 2020. Itsensä johtaminen osana yksilön työkykyä. Case: LAB-ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous ja logistiikka. Lahti. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426080 

Linkit 

Suoreijus, L. 2020. Mitä on itsensä johtaminen ja miksi olisi hyvä osata johtaa itseään? Iloitse-blogi. [Viitattu 23.11.2020]. Saatavissa: https://www.iloitse.fi/mita-itsensa-johtaminen-ja-miksi-itsensa-johtaminen-olisi-hyva-osata/ 

Kuvat 

Kuva 1. darksouls1. 2018. Ilmainen kuva Pixabayssa – Tyttö, Surua, Yksinäisyys. [Viitattu 24.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/tytt%C3%B6-surua-yksin%C3%A4isyys-surullinen-3421489/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.