Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan työtä, josta ei makseta palkkaa tai palkkiota. Se on toimintaa, jota ohjaa vapaaehtoistoimijan oma arvomaailma ja tahto. Vapaaehtoistoimijan tavoitteena on tehdä työtä, joka hyödyttää muita ihmisiä tai hän haluaa olla mukana sellaisessa, jolla halutaan vaikuttaa yhteisiin asioihin, kuten päätöksen tekoon. Vapaaehtoistoiminta on lähtökohtaisesti kaikille avointa syrjimätöntä toimintaa. (THL 2022.)
Vapaaehtoistyötä on tehty vuosikymmenten ajan. Vapaaehtoistoimintaan ryhtymisen taustalla voi olla halu saada vastapainoa nopea rytmiselle ja hektiselle työlle. Toisaalta haetaan mielekkyyttä ja merkitystä omalle osaamiselle. Asiaan vaikuttaa myös se, mikä on avun tarve. Ukrainan sodan puhjettua suomalaiset ovat halunneet auttaa sodan keskellä olevia ukrainalaisia monin eri tavoin, ja kriisin keskellä monet ovat löytäneet palon tehdä vapaaehtoistyötä.
Monimuotoistuva vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminta on muutoksen alla, ja digitalisaation myötä sille on löytynyt uusia toteutustapoja ja muotoja. Verkkovapaaehtoisuus on internetin välityksellä tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa. Verkkovapaaehtoiseksi liittyminen kiinnostaa ihmisiä, sillä sitä voi toteuttaa missä ja milloin vain. Verkossa tapahtuva vapaaehtoisuus on hyvin monimuotoista. Verkkovapaaehtoisuudessa koordinointi sekä sitouttaminen ovat yhtä tärkeitä kuin vapaaehtoisuudessakin. (Hirvonen & Puolitaival 2018.)
Pop up -vapaaehtoistoiminta mahdollistaa toiminnan, johon vapaaehtoisen on helppo osallistua oman aikataulunsa puitteissa ilman sitoutumista. Tämä toimintamuoto ei korvaa säännöllistä vapaaehtoistoimintaa, vaan täydentää sitä. Vaikka monet vapaaehtoiset haluavat edelleen sitoutua säännölliseen toimintaan, haluavat yhä useammat myös välttyä pitkäaikaisesta tai säännöllisestä sitoutumisesta. (Kansalaisareena 2018.)
Edistäisikö selkeä johtaminen vapaaehtoistoimintaa?
Nykyaikana vapaaehtoiset hakevat uudenlaisia oppimisen ja osaamisen kehittämisen kanavia. Halutaan luoda verkostoja ja kokeilla opiskelujen jälkeen omaa ammattitaitoa. Vapaaehtoistoiminta voi olla itsensä kehittämistä; kyseessä voivat olla itsekkäät motiivit, jotka hyväksytään ja ymmärretään. Teknologia on myös antanut uudenlaisen mahdollisuuden osallistua vapaaehtoistoimintaan etänä. (Iso-Aho 2016.)
Vapaaehtoistoiminnasta ajatellaan, että se on itsenäistä toimintaa, joka ei kaipaa johtamista. Vapaaehtoistoiminnan organisoiminen vaatii kuitenkin toiminnan johtamista, jossa tavoitteiden saavuttamiseksi vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta kuuluu jollekulle (Raninen 2015). Lähtökohtana on toimintaan nimetty henkilö, joka koordinoi ja organisoi toimintaa, jossa vapaaehtoisten roolit ja työnkuvat on määritelty (Rieppola 2020; Kuuluvainen 2015). Vapaaehtoisten johtamisen tulee olla ammattitaitoista, jolloin vapaaehtoisille välitetään tunne, että heitä tarvitaan ja arvostetaan. Tämä auttaa sitouttamisessa ja motivoinnissa kiireisessä yhteiskunnassa. (Kuuluvainen 2015.)
Vapaaehtoistoiminta tarvitsee selkeää organisointia ja osaamisen johtamista. Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminta nähdään organisoituna toimintana, jossa korostuvat osaamisen kehittäminen ja perehdyttäminen.
Kirjoittajat
Marleena Nieminen, Leni Koskelainen-Ylärakkola ja Laura Vepsäläinen ovat LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijoita Hyvinvointi-yksikössä.
Pirjo Vaittinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana ja opettaa YAMK-opiskelijoille Osaamisen johtaminen -opintojaksoa.
Lähteet
Hirvonen, S. & Puolitaival, S. 2018. Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareena 2/2018. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2018/12/Vapaaehtoistoiminta-nyt-ja-tulevaisuudessa-web.pdf
Iso-Aho, J. 2016. Vapaaehtoisten johtaminen: Muutostrendit vapaaehtoistoiminnassa, osa V. Video. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=XTAcWai9G5s
Kansalaisareena. 2018. Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Verkkojulkaisu 2/2018. Viitattu 21.3.2022. Saatavissa https://kansalaisareena.fi/wp-content/uploads/2018/12/Vapaaehtoistoiminta-nyt-ja-tulevaisuudessa-web.pdf
Kuuluvainen, S. 2015. Vapaaehtoistyön johtaminen. Helsinki: Sivistysliitto kansalaisfoorumi.
Raninen, M. 2015. Ratkaisukeinojen kehittäminen Suomen mielenterveysseuran tukihenkilöiden johtamisen haasteisiin. Opinnäytetyö YAMK. Viitattu 21.3.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101172/Raninen_Minna.pdf?sequence=1
Rieppola, E. 2020. Johtajuus vapaaehtoistoiminnassa. Viitattu 21.3.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/336619/Eija_Rieppola.pdf?sequence=2
THL. 2022. Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. Verkkojulkaisu. Viitattu 20.3.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta
Yrasits, B. 2019. Unsplash. Viitattu 11.4.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/PzQNdXw2a6g
