Lämmin vuorovaikutus sosiaalis-emotionaalisen tuen menetelmänä

Tää on se mun paikka -hankkeessa (1.1.2019–30.6.2020) tuotetaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja paremmin tukevaksi kehittävä tiimivalmennusmalli, jossa tavoitteet nousevat tiimien arjen tarpeista. Ensimmäinen tiimivalmennusjakso toteutettiin syksyn 2019 aikana. Valmennuksessa tiimit ottivat käyttöön valitsemansa menetelmän, asettamiensa tavoitteiden tueksi. Menetelmien tulee tukea systemaattisesti varhaiskasvatuksen yleisen tuen käytäntöjä, sen sijaan, että ne kohdistuisivat vain erityistä tukea tarvitseviin lapsiin (Määttä ym. 2017).

Yhdeksi keskeiseksi menetelmäksi syksyn 2019 valmennuksissa nousi lämmin vuorovaikutustapa. Lämpimän vuorovaikutuksen teorian mukaan haastavasti käyttäytyvä lapsi ei toimi tahallaan hankalasti, vaan on sosiaalis-emotionaalisen tuen tarpeessa. Lapsi ei vielä osaa vaihtoehtoisia tapoja toimia, ja tarvitsee tässä aikuista tuekseen. (Ahonen 2017, 11.)

Kuva 1. Lapsi tarvitsee oppiakseen sosiaalis-emotionaalista tukea ja lämmintä vuorovaikutusta. (Kuva: Pixabay 2016.)

Lämpimän vuorovaikutuksen päiväkoti

Lämpimän vuorovaikutuksen elementtejä ovat kiireettömyys, sitoutuminen vuorovaikutukseen, arvostava kuunteleminen ja lapsen kokemukseen pysähtyminen sekä sensitiivisyys. Empatia auttaa kasvattajaa tavoittamaan lapsen kokemuksen ja ymmärryksen tilanteesta, sekä tunnistamaan lapsen tarpeet. Lämmin vuorovaikutus edellyttää kasvattajalta oman toiminnan reflektiivistä tarkastelua ja arviointia. (Ahonen 2017, 78.)

Palautteen mukaan osallistujien osaaminen lämpimästä vuorovaikutuksesta vahvistui. Vuorovaikutusta eri tilanteissa oli ryhdytty tarkastelemaan ja pohtimaan yhdessä tiimin keskuudessa. Keskustelukulttuuri lasten kanssa oli kehittynyt ja läheisyys lisääntynyt aikuisten antaessa lapsille paremmin tilaa ja aikaa. Tiimin kasvattajien keskinäinen palautteenanto ja vastaanotto oli lisääntynyt.

Lämpimän vuorovaikutuksen käsite oli joillekin valmennusjakson alkaessa uusi, mutta sen havaittiin vähentävän haastavia tilanteita. Lämpimän vuorovaikutuksen toimivuutta kuvaa erään tiimin päätös rakentaa omasta päiväkodistaan lämpimän vuorovaikutuksen päiväkoti. Tärkeäksi koettiin ymmärrys siitä, että vuorovaikutus vaatii jatkuvaa kehittämistä, eikä siinä tarvitse olla valmis.

Toimintakulttuurissa havaittuja muutoksia

Valmennusjakson alussa tiimit pohtivat, mitä tarvitsisivat työhönsä eniten. Näissä tarpeissa nousivat muun muassa ilo, leikillisyys, huumori, kiireettömyys, lämpö ja positiivisuus. Palautehaastatteluissa tiimit pohtivat kehittämistyötään erityisesti lasten näkökulmasta. Yhteisten toimintatapojen havaittiin selkeyttävän lapsen arkea ja edistävän yksilöllistä huomioimista. Lisääntyneen lapsen yksilöllisyyden hyväksymisen ja kiireettömän kohtaamisen ajateltiin tuovan turvaa lapselle varhaiskasvatuksessa.

Kuva 2. Tiimien kirjaamia tarpeita työhönsä syksyllä 2019. Kuva: Pipsa Murto 2019.
Kuva 2. Tiimien kirjaamia tarpeita työhönsä syksyllä 2019. (Kuva: Pipsa Murto)

Prosessi oli synnyttänyt hyviä keskusteluja ja tutustuttanut lapsiin paremmin. Kasvattajien huomio kiinnittyi enemmän omaan tapaan olla vuorovaikutuksessa ja tietoisuus siitä vahvistui. Huomio kiinnittyi enemmän myös lapsiin ja tilanteiden ennakoimiseen. Koettiin, että lapsille on nyt enemmän aikaa. Positiivinen palaute oli lisääntynyt, ja positiivinen puhe oli tarttunut myös lapsiin. Lasten luottamus aikuisiin lisääntyi, mikä näyttäytyi hyvänä kontaktina vieraampienkin aikuisten kanssa. Yhteisen keskustelun tiimissä ja toisten hyvistä työtavoista oppimisen koettiin edistävän yhteisen tietoisuuden kehittämistä. Kehittämistyö hankkeessa jatkuu kerätyn palautteen ja kokemusten pohjalta kevään 2020 ajan.

Kirjoittaja

Pipsa Murto on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori ja projektipäällikkö Tää on se mun paikka -hankkeessa

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet – lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

Määttä, S., Koivula, M., Huttunen, K., Paananen, M., Närhi, V., Savolainen, H., & Laakso, M.-L. 2017. Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Helsinki, Finland: Opetushallitus. Raportit ja selvitykset, 17/2017. [viitattu 23.8.2019]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lasten_sosioemotionaalisten_taitojen_tukeminen_varhaiskasvatuksessa.pdf

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.