Avoimet hengitystiet ja hengittäminen ovat elinehtoja elossa pysymiselle. Hengitysteiden hallinta on yksi kriittisesti sairaiden potilaiden keskeisistä toimenpiteistä. Avoimen hengitystien säilyttämiseksi tarvitaan usein kajoavaa menetelmää, intubaatiota, johon voi liittyä vakavia komplikaatiota (Nurmi 2017). Anatomiset tai fysiologiset tekijät voivat vaikeuttaa hengitysteiden hallintaa teho-osastolla hoidettavilla potilailla.
Teho-osastolla vakavien komplikaatioiden riski on noin 60-kertainen, ja näiden aiheuttama kuolleisuus ja aivovaurioiden syntyminen on merkittävästi korkeampi tavanomaiseen leikkaussalitoimintaan verrattuna. Toimenpiteen kiireellisyys ja potilaan alentunut fysiologinen varanto lisäävät merkittävästi intubaationaikaisen vakavan hapenpuutteen, hypotension, rytmihäiriöiden ja kuoleman riskiä. (Higgs ym. 2018.)
Prioriteettina potilasturvallisuus
Maailman terveysjärjestön WHO:nmukaan korkean elintason maissa tapahtuu joka kymmenennelle potilaalle haittatapahtuma sairaalahoidon aikana. Haitat ja vahingot nostavat terveydenhuollon kuluja ja aiheuttavat merkittävää kärsimystä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022). Yleisin syy terveydenhuollossa tapahtuviin virheisiin on inhimilliset tekijät (Higgs ym. 2018.) Viime vuosien aikana on kehitetty lukusia apuvälineitä parantamaan potilasturvallisuutta. Yksi parhaiten tunnettu turvatoimenpide on tarkistuslista, joka on yksinkertainen ja tehokas väline vähentämään virheiden riskiä. (Conca-Torre ym. 2020.) Asianmukaisesti käytettynä tarkistuslistat lisäävät turvallisuutta ehkäisemällä unohduksia kriittisten tehtävien aikana (Nyberg 2020).
Stressaavissa tilanteissa, kuten hengitystieinterventioissa, tulisi olla helposti lähestyttävä toimintamalli, joka ylläpitää toimintakykyä (Higgs ym. 2020). Tarkistuslista vähentää inhimillisiä virheitä, mutta se ei poista niitä kokonaan (Nyberg 2020). Sen tarkoituksena on edistää tiimityötä ja kommunikaatiota sekä vähentää vaihtelua (Concha-Torre ym. 2020).
Enemmän struktuuria, vähemmän muistikuormaa
Turun yliopistollisen keskussairaalan, TYKSin, aikuisten teho-osastolla intubaatioon päädytään vuositasolla keskimäärin 166 kertaa, kun tarkastellaan kuluneen viiden vuoden aikana suoritettuja intubaatiokertoja (Teho-osaston toimintakertomus 2023). Hoitajia osastolla on lukumäärällisesti noin saman verran kuin intubaatiokertoja vuodessa, mikä osoittaa sen, ettei intubaatiota voida hoitajien näkökulmasta laskea rutiinitoimenpiteeksi. Tästä huolimatta osastolla ei ole olemassa strukturoitua toimintamallia, vaan toimenpide valmistellaan ja suoritetaan muistin varassa. Riskitoimenpiteenä intubaation ei kuitenkaan tulisi olla sattumanvaraista ulkomuistista toimimista.
Kehittämistehtävän tavoitteena oli luoda selkeä ja lyhyt muistilista, joka toimii tarkistuslistan tavoin ennen ja jälkeen intubaation. Sen tarkoituksena on vähentää henkilökunnan muistin varassa toimimista, mikä puolestaan vähentää virheiden syntyä ja siten parantaa potilasturvallisuutta. Tarkoituksena on myös kehittää ja yhtenäistää intubaation toimintamallia, niin että jokainen potilas saa mahdollisimman tasalaatuista ja turvallista hoitoa.
Kirjoittajat
Carita Kylmälä työskentelee sairaanhoitajana TYKSin aikuisten teho-osastolla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Outi Niskanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Lähteet
Concha-Torre, A., Alonso, Y.D., Blanco, S.A., Allende, A.V., Mayordomo-Colunga, J. & Barrio, B.F. 2020. The checklist: A help or a hassle? Anales de pediatria. 93(2): 135.e1-135.e10. Viitattu 2.9.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1695403320301879?via%3Dihub
Higgs, A., McGrath, B.A., Goddard, C., Rangasami, J., Suntharalingam, G., Gale, R. & Cook, T.M. 2018. Guidelines for the management of tracheal intubation in critically ill adults. British Journal of Anaesthesia. 120(2): 323–352. Viitattu 18.6.2023. Saatavissa https://www.bjanaesthesia.org/article/S0007-0912(17)54060-X/fulltext
Nurmi, J. 2017. Potilasturvallinen anestesiaintubaatio lääkärihelikopterissa. Finnanest. 50 (5). Viitattu 12.1.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/015255d6-52fe-45bb-af7a-6e6a909248c8/content
Nyberg, T. 2020. Tarkistuslistat – uhka ja mahdollisuus. Finnanest. 53 (5). Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://say.fi/files/nyberg_tarkistuslistat.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n julkaisuja 2022:2. Viitattu 2.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163858/STM_2022_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Teho-osaston toimintakertomus. 2023. TYKS. Julkaisematon lähde.
