Teknologiakartta auttaa yrityksiä löytämään toisensa

Yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että pk-yritykset eivät tiedä riittävästi muiden yritysten käyttämistä teknologioista, niihin liittyvistä osaamistarpeista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Liiketoimintamahdollisuuksia pk-yritysten kesken ei pystytä hyödyntämään riittävästi, ja myös mahdollisuuksia suurempien yritysten alihankkijoina ja partnereina jää toteutumatta.

Alueellinen teknologiakartta -hankkeen tekemän kyselyn mukaan teknologinen yhteistyö yritysten välillä on melko pientä Päijät-Hämeessä. Yritykset eivät tunne toistensa osaamista, kaikki yritykset eivät ole valmiita kokeilemaan uutta ja myös tuki yhteistyön tekemiseen puuttuu. Yhteistyötä tehdään tutuissa verkostoissa ja ne perustuvat henkilösuhteisiin. Kyselyn mukaan yhteistyön mahdollistajia ovat olleet mm. LAB, LADEC, LUT, Muovipoli Oy, Teknologiateollisuus ja Kauppakamari, mutta monet yritykset ovat jääneet näissä luotujen verkostojen ulkopuolelle. (Poso 2021.)

Idea Teknologiakartasta syntyy

LUTin, LABin ja yritysten kesken käytyjen neuvottelujen perusteella päätettiin, että LAB hakee rahoitusta digitaaliselle alustalle, jonka avulla päijäthämäläiset pk-yritykset löytävät uusia mahdollisuuksia teknologiseen yhteistyöhön − syntyi Alueellinen teknologiakartta -hanke. Yritysten teknologian tasoa ja kiinnostusta tulevaisuuden teknologioista kartoitettiin kyselyjen ja yrityksiin tehtyjen yhteydenottojen avulla, ja niiden perusteella järjestettiin webinaareja eri teemoista.

Syntyneen kokonaiskuvan perusteella aletiin ideoida Teknologiakartta.fi-alustaa, joka vastaisi yritysten toiveita. Päätettiin, että lähdetään toteuttamaan alustaa, jolla yritykset voivat tarjota ja etsiä osaamista, palveluita, alihankintaa ja yhteistyötä. Tarjonnan ja tarpeiden pohjalta syntyy visualisointi Päijät-Hämeen teknologioista – Teknologiakartta.

Teknologiakartan toteutus

Hankkeessa tehtiin rautalankaversio Teknologiakartta.fi-alustasta. Päätettiin, että se toteutetaan mobile first -periaatteella eli alustan täytyy olla helposti käytettävissä älypuhelimella. Järjestettiin kilpailutus yrityksille alustan rakentamisesta, ja tarjouskilpailun voitti Hurja Solutions Oy. Alueellinen teknologiakartta -hanke teki tiivistä yhteistyötä toteuttajan kanssa viikoittaisissa etätapaamisissa ja niiden välillä Slack-pikaviestintäohjelmaa käyttäen. Alustan rakentaminen eteni hyvin aikataulussa.

Teknologiakartta-alustan käyttäjätestaukseen osallistui 20 vapaaehtoista erilaisista yrityksistä ja organisaatioista. Käyttäjätestauksen avulla saatiin hyvää palautetta alustan viimeistelyyn. Myös liiketoiminnan palvelumuotoilun opiskelijat ideoivat Digitaalisen palvelun suunnittelu -opintojaksollaan Teknologiakartta 2.0 -versiota, ja osa ideoista pystyttiin toteuttamaan jo alustan viimeistelyssä.

Tulevaisuudennäkymiä

Teknologiateollisuuden tekemän osaajatarveselvityksen mukaan teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa (Teknologiateollisuus ry 2021). Myös kaikki se osaaminen, joka yrityksissä nyt on, täytyy saada näkyväksi. Yritysten välisen yhteistyön kautta Suomessa on mahdollisuus nostaa teknologian tasoa ja selvitä globaalissa kilpailussa voittajina.

Lähteet

Poso, P. 2021. Yritysten teknologinen yhteistyö Päijät-Hämeessä. LAB Focus. [Viitattu 20.12.2021]. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/yritysten-teknologinen-yhteistyo-paijat-hameessa/

Teknologiateollisuus ry. 2021. Osaamispulssi. [Viitattu 21.12.2021]. Saatavissa: https://osaamispulssi.fi/

Linkit

LAB. 2021. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 15.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta

Kuvat

Kuva 1. Buffik. 2020. Liiketoiminnan teknologia kaupunki linja puhelin. Pixabay. [Viitattu 20.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-5475661/

Kuva 2. niekverlaan 2015. Puhelin mobiili puhelu Samsung IPhone sms. Pixabay. [Viitattu 21.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-586266/