Tekoäly auttaa sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelutilanteissa

Euroopan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä vuosille 2021-2027 yhtenä kolmesta päätavoitteesta on ennakoida ja hallita vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä väestöllisen muuntumisen aiheuttamia muutoksia uudenlaisessa työelämässä. Hallitusohjelmassa on Työ2030-ohjelma, jossa luvataan edistää uuden teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä ja tukea työn murroksen edellyttämää uusiutumista sekä jatkuvaa oppimista työelämässä. Työn sisältö, työn tekemisen tavat sekä työnantaja-työntekijä-suhde muuttuu automaation, robotiikan, tekoälyn ja jakamis- ja alustatalouden kehityksen takia. (Mattila 2022.) Työ on muuttunut ja muuttuu myös sosiaali- ja terveysalalla digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn myötä ja edellyttää uudenlaista ajattelua ja uutta osaamista.

Kannettava tietokone ruskealla pöydälä ja kädet, jotka käyttävät tietokonetta
Kuva 1. Sosiaali- ja terveysalan palveluita voidaan käyttää tietokoneen avulla. (Pexels 2016)

Tekoäly neuvoo asiakkaita ja potilaita

Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytetään asiakkaiden ja potilaiden neuvonnassa ja opastamisessa virtuaaliassistentteja eli keskustelevan tekoälyn ratkaisuja, joissa tekoäly on opetettu ymmärtämään ihmisen käyttämää kieltä, joko puhetta tai tekstiä. Virtuaaliassistentteja voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveysammattilaisten tukena esimerkiksi tiedonhakuprosessien nopeuttamisessa ja asiakaspalvelutilanteissa vastausten suosittelussa ammattilaiselle. Parhaimmillaan keskustelevaa tekoälyä hyödynnetään osana älykästä palvelukokonaisuutta, jossa ovat mukana myös muut digitaaliset palvelut, esimerkiksi oirearviointi ja etävastaanotot. Mikäli tekoälyratkaisut on integroitu taustajärjestelmiin eli asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tai paikkatietoon, asiakas saa yksilöllistä käyttökokemusta tekoälyn tunnistaessa käyttäjän tilanteen. (Accenture 2020.)

Missä törmäämme tekoälyyn arkielämässä?

HUSin Neuvo-botti vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät osastohoitoon, neuvoo mm.  kuvantamiseen, näytteenottoon ja laboratoriotutkimuksiin valmistautumisessa ja auttaa löytämään lähimmän laboratorion. Riihimäen ja Porvoon alueilla Kunta-Kati antaa tietoa hammashoitoon, mielenterveyspalveluihin, neuvoloihin ja terveysasemiin liittyen ja Kymenlaaksossa Kymsoten virtuaaliassistentti vastaa perusterveydenhuoltoon, päivystykseen ja ajanvaraukseen liittyviin kysymyksiin. NeRo-neuvolabot Helsingissä auttaa hoitoon ohjaamisessa tekemällä palvelutarpeen kartoituksen ja neuvomalla mistä palveluita löytyy ja miten pääsee hoitoon sekä ohjaamalla tarvittaessa chattiin terveydenhoitajan kanssa. (Accenture 2020.) Kelan Omaolo-digipalvelussa keskusteleva tekoäly antaa kehotuksia hakeutua viralliseen koronavirustestiin (Tolonen 2022). Tekoäly on jo nyt sosiaali- ja terveysalan asiakaspalvelussa mukana ja tekoälyn käyttö kasvaa koko ajan. Myös datan lisääntyminen tekee asiakaskokemuksen koko ajan paremmaksi.

Sinisävyinen kuva jossa kolme tietokonenäyttöjä ja binäärijärjestelmä. Taustalla pilvenpiirtäjiä
Kuva 2. Suomella on mahdollisuus edelläkävijäksi terveysdatan laajamittaisessa hyödyntämisessä. (geralt 2016)

Suomi edelläkävijäksi terveysdatan hyödyntämisessä

Suomella on mahdollisuuksia kehittää terveysdatan laajamittaista hyödyntämistä ja tulla globaaliksi johtajaksi terveysdataan perustuvan liiketoiminnan suunnannäyttäjänä vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointi- ja terveysdatan avulla saadaan aikaan paremmat sähköiset palvelut ja tehokkaammat, laadukkaammat ja yksilöllisemmät ratkaisut. (Hendolin &Hämäläinen 2022.) Tekoäly tutuksi -hanke tuo tekoälyn mahdollisuuksia esille alan toimijoille mm. järjestämällä aiheeseen liittyviä webinaareja ja koulutusta.

Kirjoittaja 

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa Tekoäly tutuksi -hankkeessa projektipäällikkönä.

Lähteet

Accenture. 2020. Keskustelevan tekoälyn rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa. Selvitys sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta osana Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelmaa (Hyteairo). Loppuraportti. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://thl.fi/documents/10531/728886/Keskusteleva+teko%C3%A4ly_loppuraportti.pdf/5a796205-b897-0193-07fc-cb21f1cbae7c?t=1587386487503

geralt. 2016. Monitori, Bibääri, Binary, Järjestelmä, Tietokone. Pixabay / CCO. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-1307227/

Hendolin, M. & Hämäläinen, H. 2022. Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö – Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030. Helsinki: Sitra. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/terveysdatan-sujuva-ja-turvallinen-kaytto/#lahteet

Mattila, P. (toim.). 2022. Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2023. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:4. Viitattu 6.9.2022. Saatavissa  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163885/STM_2022_4_J.pdf

Pexels. 2016. Kannettava, Tietokone, Kädet, Gadgetit, Iphone, Omena. Pixabay / CCO. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-1842297/

Tolonen, R. 2022. Tekoäly voi tehdä sosiaali- ja terveysalan töistä ihmiselle mielekkäämpiä, mutta sen hyödyntämisessä on tiedostettava myös riskit. Kela. Kehittyvä sosiaaliturva. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://sosiaalivakuutus.fi/tekoaly-voi-tehda-sosiaali-ja-terveysalan-toista-ihmiselle-mielekkaampia-mutta-sen-hyodyntamisessa-on-tiedostettava-myos-riskit/

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. Viitattu 8.9.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *