Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille on LAB-ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen mikro- ja pk-yritysten digikyvykkyyttä ja kilpailukykyä auttamalla niitä hyödyntämään tekoälyä osana arjen markkinointia, asiakasviestintää ja sisällöntuotantoa. Käytännönläheisten valmennusten ja avoimien tapahtumien kautta hanke kehittää yritysten tekoälylukutaitoa, tukee markkinoinnin strategista suunnittelua sekä edistää alueen maaseudun yritysten verkostoitumista. (LAB 2026)
Hanke käynnisti Kaakkois-Suomen toimintansa Imatralla järjestetyllä asiantuntijaseminaarilla, jossa pääpuhujana esiintyi Sani Leino. Tapahtuma herätti alueen yrityskentässä suurta kiinnostusta, ja KEHYn uusissa tapahtumatiloissa järjestetty tilaisuus täyttyikin kirjaimellisesti ääriään myöten täyteen.
Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa on ehkäpä ajankohtaisempaa kuin koskaan, mutta sen käytännön soveltamisessa on havaittavissa merkittäviä eroja yritysten välillä. Seuraavassa esitellään muutamia keskeisiä nostoja seminaarin annista.
![[Alt-teksti: henkilö pitämässä esitystä täydessä luentosalissa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/03/140_2026_Tekoaly-myynnin-ja-markkinoinnin-tehostajana-oivalluksia-Alya-markkinointiin-seminaarista-1024x576.jpg)
Tekoäly vapauttaa aikaa rutiineista, ei korvaa asiantuntijaa
Vaikka generatiiviselle tekoälylle löytyy nykyään lukuisia sovelluksia lähes jokaiseen liiketoiminnan tarpeeseen, sen käyttöönotto laahaa vielä monissa yrityksissä perässä. Leinon (2026) mukaan tekoälyn hyödyntämisessä on toistaiseksi valtavia tasoeroja – alan toimijat jakautuvat karkeasti ”mörökölleihin ja menestyjiin”. Esimerkiksi myynnin ammattilaisista toistaiseksi vain noin joka kymmenes käyttää tekoälyä aktiivisesti osana työtään.
Esityksessä nousi vahvasti esiin se, että digitalisaation tai tekoälyn tehtävänä ei ole ihmisen korvaaminen. Sen sijaan teknologian rooli on poistaa asiantuntijoiden pöydältä toistuva, mekaaninen työ, joka ei alun perinkään olisi vaatinut ihmisen työpanosta. Kun asiantuntija löytää tekoälylle itselleen merkityksellisen ja työtä aidosti helpottavan käyttökohteen, kynnys sen laajempaan hyödyntämiseen madaltuu hyvinkin nopeasti. (Leino 2026)
Ammattimaisen promptauksen kaava ja tekoälyn roolittaminen
Tekoälyn tehokas käyttö vaatii oikeanlaista kehotteiden käyttöä eli kansankielellä promptausta. Hyvän ja tarkoituksenmukaisen kehotteen rakentamisessa kannattaa hyödyntää selkeää rakennetta, jotta tekoäly ymmärtää sille annetun tehtävän rajaukset. Leino (2026) esitteli ammattimaisen promptauksen periaatteen, joka koostuu seuraavista elementeistä:
- Rooli + konteksti + tehtävä + kohderyhmä + tavoite + muoto + tyyli + esimerkki
Yksi tehokkaimmista tavoista Leinon mukaan on hyödyntää tekoälyä kehotteiden luomisessa ja hiomisessa. Tekoälyä voi ohjeistaa auttamaan ammattimaisen promptin luomisessa tai sitä voi ohjeistaa esittämään tarkentavia kysymyksiä ennen varsinaisen työn aloittamista. Näin tekoälyn käyttäjä pääsee itse paljon helpommalla promptauksen toteuttamisen suhteen (Leino 2026).
Nykyinen visuaalinen laatu haastaa tunnistamaan aidon
Seminaarissa havainnollistettiin myös visuaalisen tekoälyn huimaa kehitystä. Osallistujille esitettiin kahdeksan kuvan sarja, josta tuli tunnistaa ainoa aito valokuva. Yleisön arvauksista peräti viisi ensimmäistä meni väärin. Tämä käytännön esimerkki osoitti osaltaan varsin tehokkaasti, kuinka vaikeaa tekoälyn generoiman ja aidon materiaalin erottaminen toisistaan nykypäivänä voi parhaimmillaan – tai pahimmillaan – olla.
Älyä markkinointiin ─ tekoälyllä tehoa myyntiin ja markkinointiin -tapahtuma oli loppuunmyyty, ja osallistujien aktiivinen osallistuminen sekä lukuisat kysymykset ja spontaanit keskustelut kertoivat aiheen ajankohtaisuudesta sekä sen polttavuudesta. Tilaisuuden onnistumisesta kertoo myös kerätty palaute, jossa kokonaisarvosanaksi muodostui peräti 4,7 (asteikolla 1–5).
Leinon isännöimä tapahtuma olikin erinomainen aloitus kohti Imatralla huhtikuussa 2026 käynnistyvää Älyä markkinointiin -valmennuskokonaisuutta, jossa yritykset pääsevät syventämään osaamistaan käytännönläheisesti.
Artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälyä otsikointiin sekä artikkelin rakenteen muokkaamiseen.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen on markkinoinnin lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös asiantuntijana Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeessa.

Lähteet
LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks
Leino, S. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyllä tehoa myyntiin ja markkinointiin. Esitys Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeen tapahtumassa. 13.3.2026. Imatra.