Tekoäly koskettaa jo suurelta osin ihmisten arkielämää. Tekoälyä määriteltäessä on muodostunut käsitys, että se koostuu laajasti erilaisista menetelmistä, teknologioista, tutkimussuunnista ja että sen vaikutukset ovat yrityselämää läpileikkaavia.
Tekoälyn kehitystyö pohjautuu eri tieteenalojen yhteistyölle (Rusanen 2021, 52). Yhteistyö mahdollistaa digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyratkaisujen hyödyntämisen ja uusien työmallien löytymisen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019, 13.) Yrityksiä kannustetaan teknologian käyttöön, koska sen nähdään rakentavan yritysten kilpailukykyä ja tehokkuutta (Ailisto ym. 2017, 4–6).
Huttunen (2022) selvitti YAMK-opinnäytetyössään tekoälyn käyttöä lastensuojelupalveluja tarjoavissa yrityksissä. Opinnäytetyön lähestymistapa oli soveltava laadullinen tutkimus. Tutkimuksessa haastatellut osallistuivat Tekoäly tutuksi -hankkeeseen (LAB 2022) mikro- tai pk-yrityksen edustajana Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueilla.
Huttusen (2022) tulokset paljastavat yritysten halun kehittää toimintaansa sekä tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita. Yrittäjyyden haasteet ja toisaalta yhteiskunnalliset muutokset tulevat pakottamaan tekoälyratkaisut osaksi toimintaa. Tekoälyratkaisut vaikuttavat muun muassa työn mielekkyyden lisääntymiseen.
Yksittäisen sovelluksen kohdalla voi olla mahdotonta sanoa, sisältääkö se tekoälyä vai ei (Myllymäki 2021, 10, Salo-Pöntinen & Saariluoma 2022, 1). Huttusen (2022) tulokset paljastavatkin tekoälyn kokonaisuuden näyttäytyvän epäselvänä. Haastateltavilla ei ollut selvää käsitystä siitä, onko yrityksen käytössä tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Myös tiedon puute estää tekoälyn käyttöä. Yritysten ei ole mahdollista ymmärtää tekoälyratkaisujen soveltamiskohteita, jos tieto tekoälystä on puutteellista ja pirstaleista (Työ ja elinkeinoministeriö 2019, 48).
Tietoa ja tukea yrityksille
Digitaaliset perusvalmiudet ovat suorassa yhteydessä tekoälyyn. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019, 47–48.) Yritykset edesauttavat uusien teknologioiden kehittymistä ja tehokkuuden lisäämistä (Lappi 2022, 13). Myös henkilöstön teknologiavalmiuksissa on eroja. Uusi teknologia vaatii yrityksiltä jatkuvaa kouluttautumista (Blomster ym. 2020, 8). Huttusen (2022) haastateltavat arvioivat, että yritykset hyötyisivät koulutuksesta, taloudellisesta tuesta sekä tiedosta tekoälyratkaisuista.
Yhteistyömallit vaikuttavat tekoälyratkaisuihin huomattavasti (Työ- ja elinkeinoministeriö 2019, 13). Myös Huttusen (2022, 33) tuloksissa nousevat esiin yhteistyöverkostot. Lastenhuoltopalveluja tarjoavat yritykset eivät tee yhteistyötä samalla alalla toimivien yritysten kanssa. Verkostoituminen muiden yritysten kanssa olisi tärkeää kehittymisen kannalta (Airila & Bergbom 2017, 6). Sosiaalialan toimintaympäristön muutos haastaakin yritykset tarjoten mahdollisuuksia tekoälyyn kytkeytyvälle yhteistoiminnalle.
Kirjoittajat
Laura Huttunen valmistuu sosionomi YAMK -tutkinnosta LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut (YAMK) -koulutusohjelmasta. Hänen kiinnostuksen kohteenaan ovat digitaalisten ratkaisujen soveltamismahdollisuudet ja erityispiirteet sosiaalialan kentässä.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Ailisto, H., Helaakoski, H., Dufva, M. & Tuikka, T. 2017. Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä. VTT- Policy brief 1/2017. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://publications.vtt.fi/pdf/policybrief/2017/PB1-2017.pdf
Airila, A. & Bergbom, B. 2017. Verkostot pienyrittäjän tukena. Työterveyslaitos. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135334/Verkostot%20pienyritt%c3%a4j%c3%a4n%20tukena.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Blomster, M., Kurtti, J., Määttä, M. & Sinisalo, J. 2020. Digitaalisen markkinoinnin käsikirja. Opas mikro- ja pk-yrityksille. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-197-5
geralt. 2018. Altmann, G. Tekoäly, tietokone. Pixabay. Viitattu 5.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/images/search/teko%C3%A4ly%20tietokone/
Huttunen, L. 2022. ”Että se on semmoinen asia, mikä vaan hirveesti kyllä kiinnostaa”. Tekoälyn käyttö lastensuojelun palveluja tarjoavissa yrityksissä Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090119790
LAB. 2022. Tekoäly tutuksi. Hanke. Viitattu 5.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi
Lappi, J. 2022. Yrittäjyysstrategia. Yrittäjyysstrategian ohjausryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:32. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164095/TEM_2022_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myllymäki, P. 2021. Tekoälyn älykkyydestä. Teoksessa Älykäs huominen. Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttaa maailmaa? Tiedekulma pokkari 4. Helsinki: Gaudeamus.
Rusanen, A. 2021. Tekoäly tieteenalojen dialogissa. Tekoäly ja algoritmit. Tieteessä tapahtuu 4. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://journal.fi/tt/article/view/111221/65339
Salo-Pöntinen, H. & Saariluoma, P. 2022. Reflections on the human role in AI policy formulations: How do national AI strategy’s view people? Discover Artificial Intelligence (2022) 2:3. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s44163-022-00019-3
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2019. Edelläkävijänä tekoälyaikaan. Tekoälyohjelman loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:23. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161447/23_19_Tekoalyraportti.pdf?sequence=4&isAllowed=y
