Tekoäly terveysteknologia-alalla

Terveysteknologia ry:n säädösasiantuntija Sandra Liede kertoi ajankohtaisista asioista terveysteknologia-alalla Tekoäly tutuksi ja Alueellinen teknologiakartta hankkeiden järjestämässä Tekoäly terveydenhuoltoalalla webinaarissa joulukuussa 2021. Lieden mukaan silloin kun tekoälyä tarkastellaan terveysteknologian näkökulmasta, usein on kyse lääkinnällisistä laitteista ja tekoälystä niiden osana. Laitteet voivat liittyä diagnostiikkaan, kuvantamiseen, etäpalveluihin, elintoimintojen tukemiseen ja valvontaan, hammashoitoon, päälle puettaviin älylaitteisiin ja sitä kautta potilasturvallisuuteen sekä ikääntyneiden tukemiseen. (Liede 2021.)

Terveysteknologia kasvaa Suomessa

Terveysteknologia on yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian kasvualoista Suomessa ja sen merkitystä lisää mm. väestön ikääntyminen. Tuotekehitys terveysteknologian laitteiden osalta on hyvin tarkasti säädeltyä ja suurin osa tuotteista kuuluu lääkinnällisten laitteiden säädösten piiriin.  Valvira valvoo Suomessa lääkinnällisten laitteiden valmistusta, markkinointia ja käyttöä. Kun markkinoille viedään terveysteknologian laitteita, täytyy ne varustaa CE-merkinnällä. CE-merkinnällä tuotteen valmistaja tai valtuutettu edustaja vakuuttaa, että tuote täyttää tuotetta koskevien EU:n direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset. (Kontio 2020.)

Laitteet ja terveysteknologia ovat osa laajempaa terveysalaa, johon sisältyvät lääketeollisuus, sotejärjestelmät, terveyspalvelut ja näitä tukevat asiantuntijapalvelut. Koko terveysala on hyvin vahvasti säänneltyä potilasturvallisuuden takia. Kun potilasturvallisuus varmistetaan, tekoälyä voidaan käyttää sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnosoinnissa, potilaan hoidossa, seurannassa ja kuntoutuksessa. Tekoälyn täytyy tuottaa lisäarvoa, esimerkiksi vapauttaa käsipareja, vähentää työtunteja tai lisätä vaikuttavuutta potilaan hoitopolun osana parantamalla potilaan hoidon tai elämän laatua. (Liede 2021.)

Mitä hyötyä tekoälystä on terveysalalla?

Ihmiset voivat itse seurata omaa terveyttään ja elintapoja ja hakeutua terveydenhoitajan luokse, mikäli havaitsevat poikkeamia mittauksissa. Tekoäly voi olla apuna hoitoonohjauksessa, kun ihmiset itse kirjaavat kaikki tietonsa ja havaintonsa omasta terveydentilastaan tarkasti. Tekoälyn avulla voidaan löytää mm. kuvantunnistuksen kautta sellaista dataa, jota ihminen ei voi huomata. Kirurgisissa toimenpiteissä voidaan hyödyntää robotiikkaa ja tekoälyä. Potilaan kuntoutusta on mahdollista seurata tekoälyn avulla. (Liede 2021.)

Terveysalan data on keskiössä, kun mietitään tulevaisuuden terveydenhoitoa. Lainsäädännöllisillä asioilla on ratkaiseva merkitys, mihin suuntaan terveydenhuolto kehittyy. Ennen kuin tekoälypohjaisia ratkaisuja saatetaan markkinoille, niiden on käytävä läpi laajamittaiset tutkimukset, joissa testataan algoritmeja, varmistetaan turvallisuus sekä kliininen että analyyttinen validiteetti. Sen lisäksi, että tekoälyn avulla saadaan parempia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, luodaan myös hyvinvointia Suomeen terveysteknologian viennin kautta. (Liede 2021.)

Kirjoittaja 

Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Tekoäly tutuksi ja Alueellinen teknologiakartta -hankkeissa projektipäällikkönä.

Lähteet

Kontio, E. 2020. Terveysteknologian merkitys kasvaa edelleen. Turun Sanomat. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.ts.fi/puheenvuorot/4833460

Liede, S. 2021. Ajankohtaista tekoälystä terveysteknologia-alalla. Esitys Alueellinen teknologiakartta ja Tekoäly tutuksi hankkeiden webinaarissa 8.12.2021.

Linkit

Linkki 1. LAB. 2021. Alueellinen teknologiakartta. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/alueellinen-teknologiakartta

Linkki 2. LAB. 2021. Tekoäly tutuksi. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi

Kuvat

Kuva 2. gerald 2021. Tekoäly aivot ajatella ohjaus tietokone tiede. Pixabay / CCO. [Viitattu 13.12.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-5261742/