Tekoälyllä opettaminen ja tekoälyn opettaminen

Marraskuussa 2024 minulla oli tilaisuus paeta pohjolan harmautta ICERI2024-konferenssiin Sevillassa, Espanjassa. Konferenssi kokosi opettajia, tutkijoita ja innovaattoreita eri puolilta maailmaa keskustelemaan koulutuksen viimeisimmistä trendeistä ja edistysaskeleista. Ei niin yllättäen, tekoäly korkeakoulumaailmassa oli aiheena vahvasti esillä.

Pat Yongpraditin (2024) pääpuheenvuoro tekoälylukutaidosta ja informatiikan merkityksestä koulutuksessa sopi hyvin teemaan. Youngpradit toimii Code.org -järjestön koulutuskentän yhteyshenkilönä, joten hänellä lienee tartuntapintaa niin teknologiaan kuin pedagogiikkaan. Aihe elää suomalaisessa AMK-kentässä jatkuvasti, sillä vaikka ARENE julkaisi ensimmäiset suositukset tekoälyn hyödyntämisessä ammattikorkeakoulukentässä kesäkuussa 2023, on suosituksia jatkuvasti päivitetty – kirjoitushetkellä viimeksi kuusi viikkoa sitten (Arene 2024). Asiaan vihkiytyminen siis kannattanee.

Tekoäly kuuluu kaikille

Yongpradit korosti alkuun, että jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia tietojenkäsittelytiedettä ja tekoälyä. Yhdysvalloissa opetuksen ja AI:n yhteenliittymään on perustettu maailmanlaajuinen TeachAI-aloite, jonka tarkoituksena on ohjata koulutusjohtajia ja poliittisia päättäjiä muuttamaan koulutusta opettamalla tekoälyä ja tekoälyä koskevaa opetusta (TeachAI 2024).  Poikkeuksellisen aloitteesta tekee se, että sen takana on vaikutusvaltaisia organisaatioita ja politiikantekijöitä. Muun muassa yritykset, kuten Google, OpenAI ja Amazon ovat mukana. Suomea lähin aloitteessa mukana oleva jäsen on Ison-Britannian opetusministeriö, mutta muun muassa Turkin, Ukrainan ja Nicaraguan vastaavat edustavat myös.

Kaksi lähestymistapaa

Yongpradit hahmotteli kaksi pääasiallista lähestymistapaa: tekoälyllä opettaminen (teaching with AI) ja tekoälyn opettaminen (teaching about AI). Tekoälyllä opettamiseen kuuluu tekoälytyökalujen käyttäminen opettajien tukemiseen, oppilaiden oppimisen parantamiseen ja koulun johtamisen parantamiseen. Toisaalta tekoälyn opettaminen keskittyy ymmärtämään tekoälyn toimintaa, sen kykyjä ja rajoituksia, eettisiä näkökohtia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämä kaksinkertainen lähestymistapa varmistaa, että opiskelijat eivät ole vain tekoälyn käyttäjiä, vaan myös tietoisia kansalaisia, jotka ymmärtävät sen laajemmat vaikutukset.

Myyttejä kumoamassa

Yksi tärkeimmistä puheenvuoroista oli keskustelu tekoälyn myyteistä ja todellisuudesta koulutuksessa. Yongpradit kumosi useita yleisiä myyttejä, kuten ajatuksen siitä, että tekoälyn koodaustyökalut tekevät ohjelmointitaidot tarpeettomiksi tai että tekoäly korvaa kaikki ohjelmointityöt. Sen sijaan hän korosti, että ohjelmointitaidot ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä erityisesti tekoälytyökalujen ymmärtämisessä ja niiden kanssa työskentelyssä. (Yongpradit 2024). Tämä näkökulma on erityisen tärkeä meille korkeakouluopettajille, miettiessämme tulevaisuuden tradenomien ja insinöörien tarvitsemaa työkalupakkia

Toinen merkittävä poiminta oli tekoälylukutaidon korostaminen perustaitona. Vielä muutamia vuosia sitten puhuttiin paljon – ja toki vieläkin – medialukutaidosta; miten lapset ja nuoret oppivat erottamaan luotettavat mediat ja muodostamaan puolueettoman mielipiteensä maailman tilasta. Näin disinformaation, deepfakejen ja hybridisodankäynnin aikakaudella tekoäly ei ainakaan helpota tätä tehtävää.

Lähteet

Arene. 2024. Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://arene.fi/julkaisut/raportit/arenen-suositukset-tekoalyn-hyodyntamisesta-ammattikorkeakouluille/

TeachAI. 2024. Empowering educators to teach with AI and about AI. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://www.teachai.org/media/one-pager-teachai

Yongpradit, P. 2024. AI Literacy. Informatics Is More Important Than Ever In An Age of AI. Key note-puheenvuoro. 17th annual International Conference of Education, Research and Innovation. Sevilla, Espanja. 11.11.2024.