Nuorten mediataidot kannattaisi ottaa käyttöön nuorisotyössä ja tekoälyä hyödyntää kuntien yhteisissä hankkeissa. Ruokolahden nuorisotyössä tehtiin keväällä 2023 kartoitus siitä, millaisessa roolissa tekoäly on ja millaisia mahdollisuuksia sillä voisi olla nuorisotyössä.
Ruokolahden nuorisotyössä tekoäly nähdään palvelujen täydentäjänä ja siihen suhtaudutaan avoimin mielin. Osaaminen tekoälyn osalta on suurimmaksi osaksi laajaa, mutta osa työntekijöistä hyötyisi aiheeseen liittyvistä koulutuksista. Ruokolahden nuorisotyössä ajatellaan, että tekoälyn käyttöä olisi hyvä opettaa jo opintojen ohessa. Nuorisotyö on jo järjestänyt koulutuksia uusille opiskelijoille.
Kysyimme Ruokolahden nuorisotyön henkilöiltä ajatuksia ja näkemyksiä tekoälyn hyödyntämisestä osana nuorisotyötä. Kysymykset liittyivät muun muassa siihen, nähdäänkö tekoäly uhkana vai mahdollisuutena, millaista koulutusta tekoälyn käyttöön tarvittaisiin sekä kiinnostaako nuorisotyössä hanketyöskentely asian tiimoilta. Loimme tuotoksena infograafin, jossa purettiin haastattelussa saamia vastauksia eri teemoihin.
Kartoitus tehtiin LAB-ammattikorkeakoulun teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakson kehittämiskokeiluna, joka toteutettiin osana Tekoäly tutuksi -hanketta (LAB 2023). Projektin tarkoituksena on avata eri toimialoille uusia ovia tekoälyn maailmaan ja madaltaa kynnystä uusien teknologioiden käyttöönottoon.
Hankkeet herättävät kiinnostusta
Verken (2019) mukaan nuorisotyöntekijöiden on ensin tärkeää sisäistää tekoälyn ja sen mahdollisuudet, jotta he voivat toimia tekoälyn tuoman muutoksen rinnalla kävelijöinä nuorille. Digitalisaatio ja teknologia muuttavat maailmaa nopeasti, ja siksi myös nuorisotyöntekijöiden tulee pysyä kehityksen mukana ja vastata nuorten tarpeisiin. Tulee osata katsoa myös tulevaisuuteen. (Verke 2019).
Kyselyssämme nousi esiin ajatus, että hankkeiden avulla voitaisiin yhdistää osaamista, resursseja sekä toiminnan laajuutta nuorisotyössä tekoälyasioissa. Hankkeet mahdollistaisivat eri kuntiin esimerkiksi sellaista tekoälyä, mihin yksittäisellä kunnalla ei ole mahdollisuutta. Koko maakunnan tai muutaman lähikunnan yhteinen hanke voisi olla toimivin ratkaisu. Kuntien yhteiset hankkeet tekoälyn tiimoilta voisivat lisätä näkyvyyttä ja kiinnostusta ilmiöön eri ihmisryhmissä, kuten nuorissa nuorisotyön avulla. Nuoriin panostaminen on erityisen tärkeää, kun rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Siksi olisi tärkeää saada nuoret kiinnostumaan ja innostumaan tekoälyn mahdollisuuksista.
Kehittämiskokeilun keskusteluissa virisi idea nuorten oman media- ja teknologiataitojen hyödyntämisestä. Monien nuorten teknologian ja tekoälyn osaaminen on laajaa sekä monialaista nykypäivänä, joten näiden taitojen hyödyntäminen voisi edistää myös osallisuuden kokemuksen toteutumista.
Tiia Siitarinen, Ronja Viljakainen, Viivi Kuitto, Anni Kekki ja Roosa Huikko ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Nurmiainen työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa sekä opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
LAB. 2023. Tekoäly tutuksi. Projekti. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/tekoaly-tutuksi .
Pexels. 2021. Nainen, istuminen, teknologia. Pexels. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-istuminen-teknologia-kasineet-8721318/
Verke. 2019. Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://www.verke.org/julkaisut/mita-nuorisotyon-tulisi-tietaa/
![[alt-teksti: henkilö kirjoittamassa mustalla näppäimistöllä työpöydän ääressä, pöydällä näppäimistön edessä näkyy näytön jalka ja alaosa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/518_2024_Terveydenhuollon-ammattilaiset-mukaan-kehittamaan-potilastietojarjestelmaa-YKKOSKUVA-510x510.jpg)
