Terveysalan digiviestintää on edistänyt tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen. Langattomilla mobiiliyhteyksillä voidaan olla vuorovaikutuksessa ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä mahdollistaa uudenlaisten palvelujen tuottamisen ja tarjoamisen terveysalalla. Tästä kehityksestä hyötyy koko terveysala, kun palvelujen laatu paranee ja terveydenhuollon kustannukset alenevat. (Aceto ym. 2018.) Etälääketieteessä terveyteen liittyvät palvelut toteutetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Digipalvelut mahdollistavat terveydenhuollon asiakkaiden ja henkilöstön välisen vuorovaikutuksen digiviestinnällä ilman fyysistä kontaktia, jolloin palvelut ovat paremmin saavutettavissa. Digiviestintä voidaan toteuttaa teksti-, ääni- tai videoyhteydellä. Digipalvelujen ja tietojärjestelmien avulla pystytään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla uudistamaan palvelujärjestelmiä kestävästi. (Haleem ym. 2021.)
Uudessa hallitusohjelmassa digitalisaatiota koskevassa pitkäkestoisessa strategiassa pyritään hyödyntämään teknologiaa digipalvelujen kehittämisessä, jotta teknologiasta saataisiin paras mahdollinen hyöty sote-sektorille. Tavoitteena on lisätä digipalvelujen saatavuutta ja tehdä digitaalisesta asioinnista ensisijaista niiden asiakkaiden kohdalla, joille se on mahdollista. Digipalveluissa huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyys. (Valtioneuvosto 2023, 39, 41.) On palveltava kaikkia: asiakkaita, tuottajia, työntekijöitä ja päätöksentekijöitä (Saranto ym. 2020, 204). Digipalveluja kehitettäessä on muistettava henkilöstön koulutus, käytettävien työkalujen parantaminen sekä järjestelmien mukauttaminen käyttäjäystävällisemmiksi. Henkilöstö tarvitsee myös tukea digipalvelujen käytössä. (Lampickienė & Davoody 2022, 15.)
Henkilöstön työntekoa tukevat asiat digiviestintätyössä
Laitisen (2024) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella henkilöstön työntekoa tukevia asioita digiviestinnässä asiakkaiden kanssa. Digiviestintätyössä asiakkaiden kanssa on tärkeää toimivan ja selkeän palveluprosessin kehittäminen (kuva 2).
![[Alt-teksti: piirros puusta, joka kuvaa digiviestintää asiakkaan kanssa ja juuriin kirjattu on digiviestintää edistäviä tekijöitä työssä, kuten ymmärryksen lisääminen ja työtyytyväisyys.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/03/209_2024_Terveysalan-henkiloston-tukeminen-digiviestintatyossa_2-1024x676.jpg)
On hyvä ottaa henkilöstö mukaan kehittämistyöhön ja huomioida henkilöstön kokemukset. Henkilöstökokemuksen parantamiseksi on tärkeää lisätä ymmärrystä digiviestintätyöstä, jotta pystytään paremmin vaikuttamaan etenkin työntekoa kuormittaviin asioihin. Henkilöstön monipuolinen kouluttaminen on tärkeää ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi, johdon ja organisaation antamaa tukea unohtamatta. Riittävät resurssit ja toimiva teknologian infrastruktuuri mahdollistavat digiviestintätyötä. Moniammatillinen tiimityö tukee henkilöstön työntekoa. Työtyytyväisyyden lisääminen parantaa työhyvinvointia ja henkilöstökokemusta.
Kirjoittajat
Elina Laitinen on perioperatiivinen sairaanhoitaja ja valmistumassa keväällä LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu (YAMK) -koulutusohjelmasta.
Tuija Rinkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
Aceto, G., Persico, V. & Pescapé, A. 2018. The role of Information and Communication Technologies in healthcare: taxonomies, perspectives, and challenges. Journal of Network and Computer Applications. Volume 107(4) Pages 125–154. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jnca.2018.02.008
geralt. 2022. Altmann, G. Digitointi, terveydenhuolto terveyttä. Pixabay.Viittattu 13.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/digitointi-terveydenhuolto-terveytt%C3%A4-6939538/
Haleem, A., Javaid, M., Singh R. & Suman R. Telemedicine for healthcare: Capabilities, features, barriers, and applications. Sensors International. Vol (2) 2021. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.sintl.2021.100117
Laitinen, E. 2024. Digiviestintä asiakkaiden kanssa terveysalan henkilöstön näkökulmasta. Integroiva kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403094090
Lampickienė, I. & Davoody, N. 2022. Healthcare Professionals’ Experience of Performing Digital Care Visits—A Scoping Review. Life (Basel, Switzerland) 12.6 (2022): 913. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9225275/pdf/life-12-00913.pdf
Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 179–212
Valtioneuvosto. 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
