Toipumisorientaatiopäivät ‒ mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuutta kehittämässä

Suomen ensimmäiset toipumisorientaatiopäivät järjestettiin Helsingissä 2.‒3.5.2022. Toipumisorientaatio eli recovery-ajattelu on arvopohjainen mielenterveys- ja päihdetyön viitekehys, jossa vahvistetaan ja kunnioitetaan ihmisen toiveita ja voimavaroja henkilökohtaisen toipumisen saavuttamisessa. LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen mielenterveys- ja päihdetyön opintojaksojen sisällöissä ja pedagogiikassa on lähdetty kehittämään toipumisorientaatio-viitekehykseen perustuvaa ajattelua ja toimintaa.  Tapahtuma antoi monipuolisen kokonaiskuvan toipumisorientaation toteuttamisesta ja kehittämistarpeista Suomessa.

Viisi keskeistä periaatetta

Perinteisesti toipuminen nähdään jatkona hoidon jälkeiselle kuntoutukselle. Toipumisorientaatiossa toipuminen ei ole hoidon ja kuntoutuksen kanssa samalla lineaarisella aikajanalla eikä varsinkaan oireettoman ja oireellisen elämän aikajanalla. Kyse ei ole myöskään hoito- tai lääkevastaisesta antipsykiatrisesta ajattelusta. Mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten asiantuntemusta ja hoitoa ei väheksytä. Hoito ja kuntoutus ovat arvokkaita osia toipumisessa. Kyse on ennen kaikkea siitä, koska toipuminen alkaa. (Raivio M. &  Raivio J. 2020, 27.)

Toipumisorientaation lähtökohdat on kuvattu CHIME-viitekehyksenä (CHIME 2017). Lähtökohdat ovat: yhteys, toivo, identiteetti, elämän merkityksellisyyden kokeminen ja vahvistuminen. Näiden lähtökohtien merkitystä ja toteuttamista avataan ja tutkitaan LABin sosionomikoulutuksen päihde- ja mielenterveystyön opintojaksoilla. Kokemusasiantuntijoiden roolia on vahvistettu näillä opintojaksoilla. Se tarkoittaa muun muassa yhteistä suunnittelua kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Toipumisorientaation toteuttamisesta

Toipumisorientaatiopäivillä tuli konkreettisesti esille, miten tärkeää on  toipumisorientaatioajattelun toteuttaminen ja ajatteluun sitoutuminen läpileikkaavasti koko organisaatiossa ja rakenteissa: asiakastyössä, vertaisten kesken, henkilöstön kesken ja johtamisessa sekä työn arvioinnissa. Tämä ilmeni tapahtuman moninaisissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa.

Se tarkoittaa ammattilaisten ja asiakkaiden roolien uutta tarkastelua, kokemustiedon vahvistamista, valtarakenteiden purkamista ja inhimillistä kohtaamista, jossa toivo on keskeinen eteenpäin vievä voima. Näitä kohden LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen mielenterveys- ja päihdetyön opetuksen viitekehystä kehitetään.

Lähteet

CHIME. 2017. CHIME Framework. Recovery College. Viitattu 8.6.2022. Saatavissa   https://www.therecoveryplace.co.uk/chime-framework/

Raivio, M. & Raivio, J. 2020. Toipuva mieli. Opas toipumisorientaatioon. Keuruu: PS-kustannus.