Uni osana lääkkeetöntä kivunhoitoa

Kivunhoidossa huomio kohdistuu usein lääkitykseen ja fyysisiin hoitomenetelmiin, vaikka myös unen merkitys kivun kokemiseen on huomattava. Riittävä ja laadukas uni tukee elimistön palautumista, mielialaa sekä kivunsäätelyä, kun taas univaje voi voimistaa kipua ja heikentää arjessa selviytymistä. Ikääntyneillä unen merkitys korostuu, sillä sekä pitkäaikainen kipu että unihäiriöt yleistyvät iän myötä ja voivat yhdessä heikentää toimintakykyä sekä elämänlaatua. (Ekström 2020; Unettomuus: Käypä hoito -suositus 2023.)

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetussa opinnäytetyössä tarkasteltiin tutkimusnäyttöön perustuvia lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä. Sen mukaan vaikuttavinta kivunhoitoa näyttäisi olevan aktiivisten harjoitteiden, passiivisten menetelmien sekä psykososiaalisten lähestymistapojen yhdistäminen. Uni voidaan nähdä osana tätä kokonaisuutta, sillä se vaikuttaa kivun kokemiseen ja ihmisen kykyyn hyödyntää muita kivunhallintakeinoja (Jämsén & Parviainen 2026).

Kuva 1. Riittävä uni on tärkeä osa ikääntyneiden lääkkeetöntä kivunhoitoa. Kuva. Chat-gpt / Jämsén & Parviainen 2026.

Uni ja kipu vaikuttavat toisiinsa

Ekströmin (2020) mukaan yksi keskeisimmistä kivunhallinnan elementeistä on riittävä ja laadukas uni. Sekä uni että univaje vaikuttavat monipuolisesti kipukokemukseen liittyviin emotionaalisiin, kognitiivisiin, hormonaalisiin, neurologisiin, immunologisiin ja metabolisiin toimintoihin. Vaikka kipu voi heikentää unta, nykykäsityksen mukaan uniongelmat lisäävät kipua enemmän kuin kipu heikentää unta. Tilapäiset unettomuusoireet kuuluvat elämään, mutta pitkittyessään ne voivat heikentää toimintakykyä, lisätä tapaturmariskiä ja huonontaa elämänlaatua. (Unettomuus: Käypä hoito-suositus 2023.)

Pitkäaikaisen kivun ja unettomuuden välillä on vahva kaksisuuntainen yhteys. Pitkäaikaista kipua kokevilla esiintyy muita useammin nukahtamisvaikeuksia ja unen katkonaisuutta. Toisaalta unettomuus lisää kipuherkkyyttä, laskee kipukynnystä ja voi ylläpitää elimistön tulehdusreaktioita. Tämän seurauksena syntyy helposti noidankehä, jossa huono uni lisää kipua ja kipu edelleen heikentää seuraavan yön unta. (Ekström 2020.)

Miksi uni on tärkeä osa kivunhoitoa?

Unella on keskeinen merkitys aivojen aineenvaihdunnalle, oppimiselle, muistille sekä immuunijärjestelmän toiminnalle. Unen aikana tapahtuu hermoston palautumista ja muovautumista, jotka ovat tärkeitä sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille (Unettomuus: Käypä hoito -suositus 2023).

Kun uni jää riittämättömäksi, myös kivun säätelyjärjestelmät toimivat heikommin. Heikosti nukuttu yö voi näkyä lisääntyneenä kipuna, väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja toimintakyvyn laskuna jo seuraavana päivänä. Pitkittyessään univaje voi vaikeuttaa arjessa selviytymistä ja vähentää osallistumista liikuntaan, harrastuksiin sekä sosiaalisiin tilanteisiin, jotka puolestaan tukevat kivunhallintaa (Ekström 2020).

Unettomuuden hoidossa parhaat ja pitkäkestoisimmat tulokset saavutetaan kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmillä (CBT-I). Menetelmät soveltuvat myös pitkäaikaista kipua kokeville henkilöille, sillä ne voivat vähentää kivun aiheuttamaa haittaa ja parantaa unen laatua. Unen tukemisessa keskeisiä keinoja ovat säännöllinen uni-valverytmi, riittävä päiväaikainen aktiivisuus, liikunta, rauhoittavat iltarutiinit sekä unta häiritsevien tekijöiden tunnistaminen. (Unettomuus: Käypä hoito -suositus 2023.)

Uni osana kokonaisvaltaista hoitoa

Ikääntyneiden lääkkeettömässä kivunhoidossa tulisi huomioida unen merkitys nykyistä systemaattisemmin. Kivun ja unen välinen yhteys on vahva, ja molempien samanaikainen huomioiminen voi parantaa hoidon vaikuttavuutta. Uni ei ole erillinen hyvinvoinnin osa-alue, vaan se liittyy kiinteästi toimintakykyyn, mielialaan, palautumiseen ja kivunsäätelyyn.

Kun ikääntyneen kipua arvioidaan ja hoidetaan, on tärkeää kysyä myös unen laadusta. Pienilläkin muutoksilla unta tukevissa toimintatavoissa voidaan parhaimmillaan vähentää kivun aiheuttamaa haittaa, tukea toimintakykyä ja parantaa elämänlaatua.

Kirjoittajat:

Santeri Parviainen on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.

Heli Lahtio on opettaja LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ekström, K. 2020. Lifestyle factors ja kipu. Teoksessa Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Röning, T., Takalo, J., Tarnanen, S., Holopainen, R., Mikkonen, J., Ekström, K. & Kouri, J. Ammattilaisen kipukirja. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Jämsén, T. & Parviainen, S. 2026. Ikääntyneen lääkkeetön kivunhoito. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026051913928

Unettomuus: Käypä hoito -suositus 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.