Eduskunnassa käytiin lokakuussa kiivasta keskustelua niin sanotun translain uudistamisesta (Hanska 2022). Nykyinen laki lähtee sitä ajatuksesta, että sukupuolenvaihdostilanteissa henkilö tulee vahvistettavaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmässä merkitty (Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettu laki 563/2002; Kangas 2018).
Vastaavasti uudessa laissa ehdotetaan, että henkilö voidaan vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty. Hallituksen esityksen mukaan viittauksella toiseen sukupuoleen vastakkaisen sijaan pyritään selkeästi välttämään rajoittuneita sukupuoliodotuksia tai stereotypioita (HE 189/2022).
Uuden lain voimaantullessa henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen, mikäli hän esittää selvityksen siitä, että hän katsoo pysyvästi kuuluvansa toiseen sukupuoleen. Hallituksen esityksessä olisi nimenomaisesti kyse henkilön omasta selvityksestä, kumpaan sukupuoleen hän kokee kuuluvansa (HE 189/2022). Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että sukupuolen lääketieteellinen ja oikeudellinen korjaaminen erotettaisiin jatkossa toisistaan.
Mikäli lakiesitys hyväksytään eduskunnassa, niin sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista jatkossa digi- ja väestövirastoon tehtävällä hakemuksella ilman, että tarvitaan lääketieteellisiä perusteluja (HE 189/2022).
Pelissä myös asevelvollisuus- ja tasa-arvolait
Lakimuutoksella olisi oikeusvaikutuksia esimerkiksi asevelvollisuuslakia ja tasa-arvolakia sovellettaessa.
Asevelvollisuuslain mukaan kaikki 18 vuotta täyttäneet miespuoliset Suomen kansalaiset ovat asevelvollisia sen vuoden alusta, jona tulevat täysi-ikäiseksi. Vastaavasti tasa-arvolain kiintiösäännös tulisi jatkossa sovellettavaksi vahvistetun sukupuolen mukaan (HE 189/2022).
Käytännön tasolla hakemusperusteinen sukupuolenvaihdos voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että miehet voisivat korjata juridisen sukupuolensa välttääkseen asepalveluksen tai vaikkapa osallistuakseen erilaisiin urheilukilpailuihin naisten sarjassa (Hanska 2022).
LAB-ammattikorkeakoulun perhe- ja perintöoikeuden kurssilla opiskelijat perehtyvät myös translainsäädännön keskeisiin oikeudellisiin periaatteisiin.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen toimii lehtorina LAB ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Astrobobo. 2019. Štromar, B. Lippu, ylpeys, lbtg, sateenkaari. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lippu-ylpeys-lgbt-sateenkaari-4552833/
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Finlex. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2022/20220189
Hanska, J. 2022. ”Nostakaa kätenne pystyyn ne, joilla on tyttölapsia” – keskustelu translaista kuumensi tunteet eduskunnassa. Iltalehti. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0ee58be5-a88e-4b78-9b8a-96c9314c2bae
Kangas, U. 2018. Perhevarallisuusoikeus. Helsinki: Alma Talent.
Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Finlex. Viitattu 14.10.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020563
