Tukea arkeen, kotoutumiseen ja hyvinvointiin HOT-hankkeella

HOT-hanke on suunnattu maahan muuttaneille vanhemmille ja hankkeen tavoitteena on tukea mm. vanhempien arjen hallintaa, kotoutumista ja työllistymistä, sekä tarjota kielikoulutusta. HOT-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on tuotettu yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahden kansanopiston kanssa. Toteutusaika on elokuusta 2023 maaliskuuhun 2026. (LAB 2025.)

Arjen hallintaan liittyen hankkeessa on pidetty tietopajoja hyvinvoinnin aiheista. Tietopajojen keskeiset teemat ovat olleet terveyspalvelut, perhesuunnittelu, rokotukset, seulonnat, ravitsemus, uni, liikunta, arjessa jaksaminen ja mielen hyvinvointi, työn ja perheen yhteensovittaminen ja ei-ikäiset lapset. Tietopajojen keskeinen ajatus on ollut tarjota osallistujille tietoa terveyden ja hyvinvoinnin teemoista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä lapsiperheiden näkökulmasta.

Terveyspalvelut tutuksi

Suomalaiset terveyspalvelut herättivät tietopajojen osallistujissa kiinnostusta, he vertailivat palveluiden saatavuutta, käytettävyyttä ja esimerkiksi rokotuskäytäntöjä eri maiden välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen MoniSuomi tutkimuksessa tulee esille, että maahanmuuttajataustaiset naiset ja miehet käyttivät koko väestöön nähden selvästi vähemmän terveyspalveluja.  Väestöryhmien väliset erot saattavat johtua hoitoon pääsyn vaikeuksista sekä alueellisista ja kulttuurisista tekijöistä. Johtopäätöksenä todettiin, että riittävä tiedonsaanti ja yleisen kotoutumisen edistäminen voivat helpottaa tarpeen mukaisten palveluiden käyttöä. (THL 2023.) Myös väestötutkimuksessa 20–29-vuotiaiden pakolaistaustaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista todetaan, että heillä on enemmän toteutumatonta terveydenhoidon tarvetta, verrattuna koko väestöön tai muusta syystä Suomeen muuttaneisiin (Castaneda ym. 20225). 

HOT- hankkeen tietopajoissa toimme esiin, miten tietyt terveyspalvelut ovat Suomessa järjestetty ja miten ne ovat saatavilla. Asioita käytiin läpi myös konkretian tasolla antamalla ajantasaista tietoa sekä yhteystietoja alueen terveyspalveluihin. Toiminnassamme korostui myös yksilöllisyyden ja kulttuurisensitiivisyyden huomioiminen. Pyrimme kertomaan terveyspalveluista ymmärrettävästi ja avoimesti, jotta osallistujien olisi helpompi hahmottaa suomalaista arkea ja palvelujärjestelmää. Lisäksi kuuntelimme osallistujien omia toiveita ja tarpeita ja otimme ne huomioon tietopajojen sisällön suunnittelussa. Tavoitteenamme oli tarjota tietoa, joka vastaa heidän kiinnostuksen kohteitaan ja tukee heidän sopeutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kuva1. Keskustelua hyvinvointia tukevista teemoista. (Copilot/ Teija Maukonen)

Terveelliset elintavat koko väestön tavoitteena

Ryhmien kiinnostus eri teemoihin vaihteli ja sen myötä myös käsittelyyn käytetty aika mukautui tarpeen mukaan. Joidenkin aiheiden ympärille saattoi muodostua enemmän keskustelua ja herätä kysymyksiä. Esimerkiksi ruokailutottumukset herättivät uteliaisuutta, kun osallistujat pohtivat, miten suomalaiset käytännöt eroavat heidän omistaan ja he myös pohtivat Suomen ravitsemus- ja liikuntasuosituksia. MoniSuomi 2022- tutkimusraportista ilmenee, että kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö on riittämätöntä maahan muuttaneilla, aivan kuten Suomen koko väestöllä. Raportissa myös todetaan, että terveellisempään ruokailuun on mahdollista tukea mm. ruokakasvatuksella, joukkoruokailua kehittämällä ja myös mm. hintapolitiikkaa tarkastelemalla. (THL 2023.) HOT-hankkeessa terveellisen ruokavalion teemoja käsiteltiin keskustellen ja myös havainnollistettiin konkreettisesti kokoamalla tarjoilut suositeltavista välipaloista, kuten kasviksista ja hedelmistä.

Muutamalle ryhmälle järjestettiin erillinen naisille suunnattu tietopaja, jossa käsiteltiin nimenomaan naisia koskevia aiheita. Tavoitteena oli luoda tila, jossa naiset voivat vapaammin kysyä ja keskustella ilman miesten läsnäoloa. Myöhemmin kuitenkin totesimme, että käsitellyt aiheet eivät olleet niin sensitiivisiä, ettei miehet voisi osallistua. Esimerkiksi naisten seulonnoista puhuttaessa myös miehet osoittivat kiinnostusta ja totesimme että miesten lisääntynyt tietoisuus voi hyödyttää heidän lähipiirinsä naisia. Osallistujilla oli mahdollisuus tulla tietopajoihin lasten kanssa. Mukana olleiden lasten määrä ja ikä vaihtelivat aina sylivauvoista leikki-ikäisiin.

Kirjoittaja

Teija Maukonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina sekä asiantuntijana HOT-hankkeessa (hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille).

Lähteet

LAB. 2025. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot

THL. 2023. Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi). Viitattu 11.12.2025. Saatavissa Tulokset – THL

Castaneda, A., Mustonen, K.-L., Mankinen, K., Somersalo-Cavén, L., Klemettilä, A., & Lilja, E. (2025). Miten Suomen pakolaistaustaiset nuoret voivat? : Väestötutkimus 20–29-vuotiaiden nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista (H. Kuusio, Trans.). Nuorisotutkimus, 43(3), 70-90. Viitattu 11.12.2025. Saatavissa https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9176564