Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Intergovernmental Panel on Climate Change eli IPCC:n tavoitteiden mukaiseen 1,5 °C vaatii nopeasti muutoksia kaikilla osa-alueilla. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035 (Ympäristöministeriö 2020). Suomalaisten kulutusperusteisesta hiilijalanjäljestä valtaosa aiheutuu liikkumisesta ja asumisesta. Asumisen hiilijalanjälki liittyy erityisesti käytetyn sähkön ja lämmön tuotantoon. (Lettenmeier et al. 2019.) Esimerkiksi rakennusten lämmitykseen kului Suomessa vuonna 2018 noin 20,6 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta (SVT 2020).
Suomen rakennuskannasta uusiutuu vuosittain vain 1–2 prosenttia (Motiva 2020), joten suuri osa nyt käytössä olevista rakennuksista on edelleen käytössä vuonna 2035. Nykyiseen rakennuskantaan tehtävät vähähiilisyyttä edistävät toimenpiteet, kuten energiatehokkuuden parannukset, lämpöhäviöiden hallinta tai hajautettu uusiutuvan energian tuotanto, ovat ensiarvoisen tärkeitä ja voivat samalla tuoda kustannussäästöjä. (Motiva 2020; Rakennuslehti 2020). Näitä hyödyntämällä rakennukset voivat tulevaisuudessa toimia kulutusyksiköiden sijaan energian nettotuottajina.
Energiajärjestelmämallilla tuetaan suurten rakennusten ilmastovaikutusten pienentämistä
Lahdessa LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteistyönä on käynnistynyt Hämeen ELY-keskuksen rahoittama Energia- ja kiertotalouden toimintaympäristöt – EKI -hanke. Hankkeen keskeisenä teemana on suurten rakennusten vähähiilisyyden edistäminen sekä siihen liittyvän yritystoiminnan tukeminen ja kehittäminen.
Hankkeessa NiemiCampukselle rakennetavassa energiajärjestelmämallissa pyritään huomioimaan todelliset mitatut energian kulutustiedot ja kausivaihtelut. Mallin avulla voidaan havainnollistaa nykyisen energiajärjestelmän toimivuutta ja energiankulutukseen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Mallista tehdään modulaarinen, jolloin lisäosien, kuten erilaisten energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen, energian tuotantoyksiköiden ja varastointimenetelmien liittäminen on suoraviivaista. Samalla voidaan havainnollistaa niiden vaikutusta energiakokonaisuuteen. Näiden järjestelmien ymmärtäminen ja niihin liittyvien komponenttien valmistaminen avaavat alueen yrityksille mahdollisuuksia globaaleille markkinoille.
Yrityksillä mahdollisuus toteuttaa teknologiapilotteja ja -demonstraatioita
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tukea Päijät-Hämeen yrityksiä teknologiapiloteissa ja ‑demonstraatioissa sekä osoittaa niiden vaikutukset energian käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin energiajärjestelmämallin avulla. Piloteilla tarkoitetaan esimerkiksi uusia testattavia laitteita ja järjestelmiä, kun taas demonstraatioilla tarkoitetaan erilaisten ratkaisujen esittelyä energiajärjestelmän osana. Alueen yritysten pilotointi- ja demonstraatiotarpeita kartoitetaan hankkeen yhteydessä kevään 2020 aikana. Tunnistetuille kiinnostaville energiapiloteille ja teknologiademonstraatioille luodaan investointisuunnitelmat ja niille haetaan yhdessä rahoitusta. Tämä mahdollistaa kaupallisen toiminnan kannalta tärkeitä referenssejä alueen yrityksille.
Kirjoittajat
Aki Grönman toimii tutkijaopettajana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy uusiutuvaan energiaan, energiavarastoihin ja turbokoneiden energiatehokkuuden parantamiseen.
Ville Uusitalo toimii apulaisprofessorina LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy kestävyyden parantamiseen erityisesti liittyen kiertotalouteen ja liikkumiseen.
Vilppu Eloranta toimii projekti-insinöörinä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R., Amellina, A. 2019. 1,5 asteen elämäntavat. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkeämme ilmastotavoitteiden mukaiseksi? Sitran selvityksiä 148. ISBN 978-952-347-101-6 (PDF). Helsinki: Erweko. [Viitattu 4.5.2020]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/05/15135519/1o5-asteen-elamantavat.pdf
Motiva. 2020. Rakentaminen ja rakennukset. [Viitattu 4.5.2020]. Saatavissa: https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kestavat_julkiset_hankinnat/tietopankki/rakentaminen_ja_rakennukset
Rakennuslehti. 2020. Energiainvestoinnit julkisrakennuksiin voivat tuoda säästöjä ja merkittäviä päästövähennyksiä. [Viitattu 5.5.2020]. Saatavissa: https://www.rakennuslehti.fi/2020/05/lut-energiainvestoinnit-julkisrakennuksiin-voivat-tuoda-saastoja-ja-merkittavia-paastovahennyksia/
Suomen virallinen tilasto (SVT). 2020. Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 5.5.2020]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ehk/tau.html
Ympäristöministeriö. 2020. Hallituksen ilmastopolitiikka: Kohti hiilineutraalia Suomea 2035. [Viitattu 4.5.2020]. Saatavissa: https://www.ym.fi/hiilineutraalisuomi2035
Linkit
EKI- Energia- ja kiertotalouden toimintaympäristöt. [Viitattu 4.5.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/eki
Kuvat
Kuva 1. Teemu Leinonen. LUT. [Viitattu 4.6.2020]. Saatavissa: https://lut.pictures.fi/kuvat/LUT+Press+Images/LUT+Campuses/Lahti+Campus/lahti-campus.jpg
